Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteen (BKT) ylittää jo Euroopan unionin keskiarvon. Asia ilmenee Eurostatin tuoreista tilastojulkistuksista.
EU-maiden julkinen velka oli keskimäärin 88,0 prosenttia BKT:sta vuonna 2025. Keskiarvoa suurempi velka oli Suomella, Itävallalla, euroalueella (yhteenlaskettuna), Portugalilla, Espanjalla, Belgialla, Italialla ja Kreikalla.
Suomen kyseenalaista sijoitusta kommentoi myös Danske Bank Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
– Osasyy toki BKT:n huono kehitys, mutta näin ne seurapiirit vähitellen vaihtuvat, Kuoppamäki kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Tilastossa Suomi on siis pahiten velkaantuneiden maiden joukossa. Suomen sijoitus poikkeaa merkittävästi muiden Pohjoismaiden sijoituksista, jotka ovat vähiten velkaantuneiden maiden joukossa. Myös kaikkien Baltian maiden velka-aste on huomattavasti pienempi kuin Suomella.
– Suomen velkasuhde ylitti Ruotsin jo finanssikriisissä ja Saksastakin mentiin ohi vuosia sitten. Kummallakin maalla on EU:n sääntöjä tiukemmat omat finanssipolitiikan säännöt. Ovat saaneet osakseen kritiikkiä, mutta ehkä ne ovat tuloksiakin tuoneet, Kuoppamäki huomauttaa.
Julkaisunsa yhteyteen hän on jakanut myös erillisen kuvan julkisen velan kasvusta Suomessa vuosina 2000-2025. Kuva havainnollistaa, kuinka velkasuhde on kasvanut nopeimmin 2010-luvun alkupuolella ja 2020-luvun ensimmäisinä vuosina. Kuva on nähtävissä tämän artikkelin lopussa.
Eräs keskustelija tekee huomion, että velkasuhde kasvoi räjähdysmäisesti varsinkin vuonna 2023. Kuoppamäki osaa nimetä syyt tähän.
– Se oli taloudessa tosi huono vuosi. Venäjän raja sulkeutui, rakentaminen romahti, korot nousivat ja inflaatio laukkasi. Sote-uudistus starttasi kovin kustannuksin, Kuoppamäki toteaa.
Suomen 🇫🇮 julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää jo EU:n 🇪🇺 keskiarvon. Osasyy toki bkt:n huono kehitys, mutta näin ne seurapiirit vähitellen vaihtuvat. https://t.co/kfPYwHm09P pic.twitter.com/wVJEJEVNwU
— Pasi Kuoppamäki (@Pasi_Kuoppamaki) July 21, 2025