Suomalaisyrityksistä 81 prosenttia käyttää pilvipalveluja, mikä on suurin osuus koko Euroopassa. Tämä kävi ilmi kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundin 31. elokuuta järjestämässä datakeskusten rakentamista käsittelevässä virtuaaliseminaarissa Data Centers in Finland – Sustainability, Impact and Future.
Seminaarin pääpuhuja, Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta listasi datakeskusten kysynnän kasvua ajavia tekijöitä, joita ovat tekoäly, digitalisaatio, tietotekniikan teollistuminen, Euroopan paikallisen tietojenkäsittelykapasiteetin tarve ja energian saatavuus.
Lehdonvirta painotti sitä, että bittien siirtäminen maasta toiseen on tehokkaampaa ja edullisempaa kuin sähkön siirtäminen.
Suomen vetovoima datakeskusinvestoinneille perustuu viileään ilmastoon, hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksiin ja edulliseen sähköön tarkoittaen myös sähköverkon kapasiteettia, sähköntuotannon pientä hiilijalanjälkeä ja kykyä matalahiilisen tuotannon kasvattamiseen.
Kuitenkin korkeaa lisäarvoa suomalaiselle yhteiskunnalle datakeskukset tuottavat vain, jos ne luovat taloudellista arvoa investointien, työpaikkojen, innovaatioiden ja verotulojen muodossa; edesauttavat sähköjärjestelmän joustavuuden ja verkon vakauden ylläpitämistä sekä toimivat korkealla energia- ja ympäristötehokkuudella.
Niiden olisi myös käytettävä tuottamaansa hukkalämpöä ympäröivän asutuksen ja teollisuuden hyödyksi sekä täytettävä niille asetetut turvallisuus- ja kestävyysvaatimukset, summasi Granlundin vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja Tytti Bruce-Hyrkäs.
Tuhansia työpaikkoja
Rakennusvaiheessa olevat datakeskukset työllistivät viime vuonna 10 000 henkeä, ja vuoteen 2030 mennessä niiden arvioidaan työllistävän jo 45 000 henkeä. Operatiivisessa vaiheessa olevat datakeskukset työllistivät viime vuonna 2300 henkeä, ja niiden odotetaan työllistävän 10 200 henkeä vuoteen 2030 mennessä.
Tällä hetkellä käynnissä on sata datakeskusprojektia, ja 40 on varhaisvaiheessa. Vuoteen 2030 mennessä datakeskuksiin investoidaan Suomessa 12 miljardia euroa.
Suomessa datakeskusten virrankäyttö on 14 prosenttia, vedenkäyttö 88 prosenttia ja energian talteenotto 247 prosenttia tehokkaampaa kuin EU:ssa keskimäärin. Myös uusiutuvan energian kerroin on Suomen datakeskuksilla kahdeksan prosenttia suurempi kuin EU:n keskiarvo, kertoi Bruce-Hyrkäs.
Tällä hetkellä datakeskusten sähkönkulutus on kaksi prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta; vuonna 2030 sen arvioidaan olevan kolme neljä prosenttia. Datakeskusten energian talteenoton arvellaan olevan Suomessa seitsemän prosenttia, kun EU:n keskiarvo on kaksi prosenttia.
Datakeskusten sähköteho oli viime vuonna 285 megawattia, mutta vuonna 2030 sen arvioidaan olevan jo 1200–2500 megawattia. Vertailun vuoksi tällä hetkellä luvan saaneiden ja suunniteltujen tuulivoimaprojektien tuotantokapasiteetti on 69 000 megawattia.