Taloudesta tippuu nyt hyviä uutisia. Jos loppuvuoden talouskasvu pysyy aavistuksen positiivisena, on Suomen taloudella edellytyksiä kasvaa jopa 2,0 prosenttia tänä vuonna eli ripeimmin sitten vuoden 2021, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry toteaa suhdannekatsauksessaan.
Talouden parempi vire tuo myös toivottua vetoapua rakentamiseen, sillä rakentamisen kasvunäkymät ovat vahvistuneet kesän aikana. Rakennusalan liikevaihto on kasvanut selvästi koko alkuvuoden ajan ja alan luottamus on parantunut nousten heinäkuussa jopa yli euroalueen keskimääräisen tason.
– Vahvempi talouskasvu antaa vihdoin tukea rakentamiseen. Arvioimme, että rakentaminen kasvaa noin 2-3 prosenttia tänä vuonna, ja tätä ajaa erityisesti toimitilarakentaminen datakeskusten ja palvelurakentamisen siivittämänä. Myös maa- ja vesirakentamiseen ennakoidaan pientä kasvua, kertoo Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi.
Maa- ja vesirakentamisen määrän ennakoidaan kasvavan 1–2 prosenttia tänä vuonna, kasvua ajavat maanpuolustuksen ja datakeskusten infratöiden kasvu.
Datakeskuksille myönnettyjen rakentamislupien määrä on kasvanut Suomessa räjähdysmäisesti vuodesta 2024 eteenpäin ja määrä tulee vain kasvamaan. Haastavia vuosia läpikäyneelle rakennusalalle datakeskusinvestoinnit ovat tuoneet nostetta ja kehityksen arvioidaan jatkuvan.
Raklin rakennuttamisen syksyn kyselyn tulosten perusteella rakentamista vaikeuttavat seuraavan 12 kuukauden aikana eniten rahoituskustannusten nousu, Suomen talousnäkymät, kysynnän puute sekä rahoituksen saatavuus ja ehdot.
Rakentamisen työllisyystilanne heikkeni edelleen tammi-kesäkuussa, eikä nopeaa käännettä loppuvuodelle ole odotettavissa. Rakentamisen alan avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi kuitenkin hieman toisella kvartaalilla ja henkilöstöodotukset kääntyivät EK:n tilastoissa positiivisiksi elokuussa.
Asuntomarkkinoilla edelleen paljon tarjontaa
Asuntorakentamisessa tilastot eivät lupaile kasvua tuleville kuukausille. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja aloitukset olivat tammi-kesäkuussa edelleen tuntuvasti miinuksella verrattuna vuodentakaiseen.
Myönteistä asuntorakentamisen näkökulmasta on omistus- ja vuokra-asuntojen tarjonnan selkeä väheneminen erityisesti pääkaupunkiseudulla. Etuoven tietojen mukaan heinäkuussa vapaarahoitteisten vuokrakerrostaloasuntojen määrä vähentyi pääkaupunkiseudulla 22 prosenttia ja Helsingissä 26 prosenttia. Eniten määrä on vähentynyt Vaasassa (-60 %) ja Rovaniemellä (-48 %).
Omistusasuntomarkkinassa myynnissä olevien käytettyjen asuntojen määrä on Etuoven tietojen mukaan vähentynyt heinäkuussa koko maassa 9 prosenttia ja Helsingissä 15 prosenttia vuodentakaisesta. Monissa suurissa kaupungeissa tarjontaa on kuitenkin vielä paljon jäljellä ja samalla asuntokaupan kehitys on ollut poikkeuksellisen heikkoa tammi-heinäkuussa.
Huolet nousevista koroista ja heikko työmarkkinatilanne jarruttavat asuntokauppaa. Käytettyjen asuntojen hinnat laskivat jälleen heinäkuussa (-3,4%) verrattuna vuodentakaiseen. Suurimmista kaupungeista erityisesti Turussa (-6,4 %), Vantaalla (-6,2 %) ja Espoo-Kauniaisten alueella (-4,2 %) käytettyjen asuntojen hinnat olivat miinuksella.
Uusien ja käytettyjen asuntojen välinen suuri hintaero sekä nousevat korot ja rakennuskustannukset jarruttavat myös edelleen asuntorakentamista. Rakennuskustannusten nousu kiihtyi heinäkuussa 3,3 prosenttiin verrattuna vuodentakaiseen.