Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen huomauttaa Suomella olleen vahvaa kyberalan osaamista jo ennen Nato-jäsenyyttä. Nyt kyvykkyydet ovat vain kasvaneet.
Keväällä 2022 suomalaisjoukkue voitti Tallinnassa Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen vuosittaisen Locked Shields -kyberpuolustusharjoituksen. Harjoitukseen osallistui silloin 32 joukkuetta ja noin 2 000 ihmistä.
Keskuksessa vierailleen Heinosen mukaan alue on kansainvälisen lainsäädännön näkökulmasta melko avointa. Kyberhyökkäys eroaisi perinteisestä sodankäynnistä, mutta vaikutus voisi olla samanlainen tai pahempikin. Iskuja voitaisiin tehdä esimerkiksi sähkön- tai vedenjakeluun.
– Kyse olisi lopulta siitä, että missä tilanteessa toinen valtio katsoisi sen koskemattomuutta loukatun (vertaa perinteinen hyökkäys maalla, merellä tai ilmassa) ja katsoisi sodan syttyneen? Nythän näitä niin sanotusti käsitellään vähän eri tavalla. Onhan se totta, että esimerkiksi nettiyhteyksien hidastaminen tai iskut verkkoihin on omanlainen juttu, mutta voisiko tällainen isku esimerkiksi lamaannuttaa koko Euroopan lennonjohdon, lentokoneiden yhteyden maahan ja niin edelleen, Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan.
Kansanedustaja toteaa yhteistyön syvenevän koko ajan.
– Pidän tärkeänä, että me saamme Suomeen myös tätä Naton toimintaa ja näyttää selvältä, että järkevintä tässä olisi edetä korkeaan teknologiaan keskittyvän osaamiskeskuksen kautta. Meillä Hämeessä Riihimäellä toimii jo nyt erittäin vahva puolustusvoimien osaamiskeskittymä digitalisaation ja kyberpuolustuksen alueella, ja tätä kannattaisi viedä eteenpäin myös Naton kanssa, Timo Heinonen sanoo.
– Tämän rinnalla näen päivä päivältä järkevämmäksi sijoittaa Suomeen myös uusi Naton alueellisen komentokeskus. Näiden parissa syytä edetä määrätietoisesti, Heinonen jatkaa.