Tuoreen Eurobarometri-kyselyn tulosten perusteella eurooppalaiset haluavat, että EU:sta tulee vieläkin vahvempi ja riippumattomampi, varsinkin tämänhetkiset maailmanlaajuiset haasteet huomioon ottaen. Tulevaisuuteen kansalaiset suhtautuvat aiempaa toiveikkaammin.
Yli kolme neljäsosaa eurooppalaisista (77 %) ja yli neljä viidesosaa (82 %) suomalaisvastaajista kannattaa EU-maiden yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yli seitsemän kymmenestä (71 %) on sitä mieltä, että EU:n on lisättävä puolustustarvikkeiden tuotantokapasiteettia. Suomalaisista tätä mieltä on 83 prosenttia.
Lähes seitsemän kymmenestä EU:n kansalaisesta (69 %, suomalaisvastaajista 67 %) kannattaa myös jäsenmaiden yhteistä ulkopolitiikkaa.
Yli kaksi kolmasosaa kansalaisista katsoo, että EU on vakauden tyyssija levottomassa maailmassa (67 %, suomalaisvastaajista 75 %) ja että EU:lla on riittävästi valtaa ja välineitä taloudellisten intressiensä puolustamiseksi maailmantaloudessa (69 %, suomalaisvastaajista 67 %).
Kyselyyn vastanneista 34 prosenttia ja suomalaisvastaajista puolet pitää turvallisuutta ja puolustusta EU:n toiminnan päätavoitteena keskipitkällä aikavälillä. Toiselle sijalle nousevat ilmasto- ja ympäristöasiat (30 %), kolmannelle terveys (26 %) ja neljännelle talous ja muuttoliike (molemmat 25 %).
Suomalaisvastaajilla toisella sijalla ovat ympäristö- ja ilmastoasiat (41 %), kolmannella talous (37 %) ja neljännellä sosiaalinen tasa-arvo ja koulutus (molemmat 21 %).
Lyhyen aikavälin tarkastelussa lähes puolet (46 %) vastanneista katsoo, että myönteisimmän vaikutuksen heidän elämäänsä toisivat rauha ja vakaus. Suomalaisvastaajista näin ajattelee 70 prosenttia.
Toiseksi suurin vaikutus on vastaajien mielestä elintarvikkeiden saatavuuden, terveyden ja teollisuustuotannon turvaamisella EU:ssa (27 %, suomalaisvastaajista 36 %) ja kolmanneksi suurin vaikutus saadaan kaikkien vastaajien mielestä parantamalla työllistymismahdollisuuksia ja muuttoliikkeen hallintaa (26 %). Suomalaisvastaajat sijoittavat kolmanneksi uusiutuvien energialähteiden ja infrastruktuurin kehittämisen (25 %).
Vankka tuki Venäjän hyökkäyssodan takia toteutettaville EU:n toimille
Lähes yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta (87 %) ja suomalaisista lähes kaikki (97 %) kannattavat humanitaarisen avun antamista Venäjän hyökkäyssodan koettelemille ihmisille Ukrainassa.
Useampi kuin kahdeksan kymmenestä (84 %, suomalaisista 96 %) suhtautuu myönteisesti sotaa pakenevien ihmisten vastaanottamiseen.
Venäjän johtoon sekä venäläisiin yrityksiin ja yksityishenkilöihin kohdistuvia talouspakotteita kannattaa 72 prosenttia EU:n kansalaisista ja 88 prosenttia suomalaisista. Eurooppalaisista 70 prosenttia ja suomalaisista 94 prosenttia katsoo, että Ukrainaa on tuettava taloudellisesti.
Kuusi kymmenestä hyväksyy EU:n Ukrainalle myöntämän ehdokasmaan aseman ja EU:n rahoituksen, jolla hankitaan puolustustarvikkeita ja toimitetaan ne Ukrainalle. Suomalaisista Ukrainan EU-jäsenyysehdokkuuden hyväksyy 72 prosenttia ja puolustustarvikkeiden hankinnan 86 prosenttia.
Viimeaikaisista kriiseistä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut eniten siihen, miten EU:n kansalaiset suhtautuvat tulevaisuuteen (42 %). Suomalaisista Venäjän hyökkäyssodan vaikutusta pitää suurimpana 80 prosenttia.
Toiseksi suurin vaikutus on vastaajien mielestä ollut koronapandemialla ja muilla terveyskriiseillä (34 %, suomalaisista 30 %) ja kolmanneksi suurin vaikutus kaikkien vastaajien mielestä talous- ja rahoituskriisillä (23 %). Suomalaisten mielestä kolmanneksi suurin vaikutus on ollut ilmastonmuutoksen seurauksilla (22 %).
Talousoptimismi vahvistuu
Käsitys Euroopan talouden tilanteesta on parantunut syksystä 2023. Kaikista vastaajista 47 prosenttia ja suomalaisvastaajista 54 prosenttia pitää sitä nyt hyvänä.
Iso osa kansalaisista (45 %, suomalaisista 49 %) uskoo, että Euroopan taloudellinen tilanne pysyy vakaana seuraavat 12 kuukautta.
Myönteistä suhtautumista kuvastaa myös se, että euron kannatus jatkuu vahvana sekä koko EU:ssa (70 %) että euroalueella (78 %). Suomalaisista 90 prosenttia pitää euroa hyvänä asiana.
EU ja EU:n kansalaisuus nähdään myönteisinä
EU-vaalien alla lähes kolme neljäsosaa vastaajista (74 %) ilmoitti pitävänsä itseään EU:n kansalaisina, mikä on sekin suurin osuus yli kahteen vuosikymmeneen. Suomalaisista 86 prosenttia pitää itseään EU:n kansalaisena.
Yli kuusi kymmenestä (62 %) on myös optimistinen EU:n tulevaisuuden suhteen, mikä edustaa hienoista kasvua verrattuna edelliseen, syksyllä 2023 tehtyyn kyselyyn. Suomalaisista 72 prosenttia suhtautuu EU:n tulevaisuuteen optimistisesti. Myös kansalaisten luottamus EU:hun on kasvanut; vastaajista 49 prosenttia luottaa EU:hun, kun kansallisiin hallituksiin luottavien osuus on 33 prosenttia. Suomalaisista EU:hun luottaa 62 prosenttia ja hallitukseen sanoo luottavansa 43 prosenttia.
Eurobarometri 101 toteutettiin 3.–28. huhtikuuta 2024 kaikissa EU:n 27 jäsenmaassa. Sitä varten haastateltiin 26 399:ää EU:n kansalaista kasvokkain. Suomalaisvastaajia oli tuhat.
