Suomalaiset pitävät Ukrainan joustamista tavoitteistaan aiempaa tarpeellisempana. Samalla suuri enemmistö korostaa Ukrainan turvatakuiden tarvetta länsimailta, maan oikeutta päättää rauhansa ehdoista, oikeutta korvauksiin Venäjältä ja sotarikoksiin syyllistyneiden saamista oikeuden eteen, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kevään 2026 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Enemmistö suomalaisista (55 prosenttia) pitää vähintään tarpeellisena Ukrainan joustamista jossain määrin tavoitteistaan. Osuus on kasvanut syksystä 2023 yhteensä 17 prosenttiyksikköä. Joustamista ei pidä kovin tai lainkaan tarpeellisena 16 prosenttia.
Sotarikoksiin syyllistyneiden saamista oikeuden eteen pitää vähintään tarpeellisena 87 prosenttia suomalaisista. Venäjän maksamia korvauksia Ukrainan jälleenrakentamiseksi edellyttää vastaavasti 79 prosenttia. Molemmat vaatimukset ovat pysyneet käytännössä ennallaan viime vuodesta.
Kolme neljästä (76 prosenttia) pitää vähintään tarpeellisena länsimaiden turvatakuita Ukrainalle ja sitä, ettei Ukraina joudu tilanteeseen, jossa muut maat sanelevat sille rauhanehdot (75 prosenttia). Sen sijaan ehdottomuus kaikkien alueiden palauttamisesta Ukrainalle on lieventynyt kestävän rauhan ehtona.
– Suomalaisten huomio näyttää siirtyneen siihen, miten Ukraina pääsee turvatakuiden piiriin rauhan jälkeen. Enemmistö pitää aluepalautuksia edelleen tarpeellisina, mutta rauhan mahdollisuuksia arvioidaan aiempaa joustavammin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että muut saisivat päättää rauhan ehdoista Ukrainan puolesta, sanoo tulosanalyysin kirjoittanut EVA:n viestintäpäällikkö Mikko Laakso tiedotteessa.
Venäjä-kielteisyys yhä vallitsevaa
Suhtautuminen Venäjään säilyy kielteisenä. Vain kymmenesosa (11 prosenttia) on sitä mieltä, että suomalaisilla ei ole nykyisin mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti, Vaikka Venäjällä on omat ongelmansa. Yli kolme neljästä suomalaisesta (77 prosenttia) torjuu väitteen eli näkee syitä suhtautua Venäjään kielteisesti.
Sodan jälkeisiä Venäjä-suhteita arvioitaessa suomalaisyritysten investointien käynnistymistä uudelleen pitää toivottavana neljännes (25 prosenttia) ja epätoivottavana 62 prosenttia suomalaisista. Suomalasten yritysten viennin paluuta Venäjälle sen sijaan toivoo puolet (52 prosenttia), ja epätoivottavana tätä pitää 39 prosenttia.
Suomalaisista 44 prosenttia pitää toivottavana, että Suomi ei palaa juuri minkäänlaiseen yhteistyöhön nykyisen Venäjän kanssa. Vain hieman suurempi osuus (47 prosenttia) toivoo, että Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet palautuvat nopeasti likimain normaaleiksi.
– Tavaroiden myyminen Venäjälle näyttäytyy suomalaisille eri asialta kuin tuotannon ja omaisuuden sitominen maahan. Viennin paluuta voidaan toivoa ilman halua palata entisiin riippuvuuksiin. Sodan päättyminen ja luottamuksen palautuminen eivät ole sama asia, Laakso sanoo.
Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.3.–13.4.2026. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaa.
Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.