Asfalttialan yrityksiä edustava INFRA pelkää tiestön päällystyskilometrien painuvan ensi vuonna kohti tuhannen kilometrin haamurajaa, mikäli kustannukset jatkavat kipuamistaan eikä päällystysmäärärahaa nosteta.
Korjausvelan kurissa pitäminen edellyttäisi 4 000 kilometrin vuosittaista päällystämistä. Jotta tavoitteeseen päästäisiin edes 50-prosenttisesti, määräraha pitää vähintään tuplata.
Tiestön päällystysmäärärahat ovat liikkuneet Suomessa 200 miljoonan euron molemmin puolin vuosittain. Hallituksen aiemmin vuodelle 2023 päättämä taso on erittäin niukka, 130 miljoonaa euroa. Sen jälkeen, kun määrärahasta oli päätetty, tienpäällystämisestä tuli yksi pahiten energia- ja materiaalikustannusten noususta kärsineistä aloista.
Tilastokeskuksen maarakennuskustannusindeksin päällysteiden hintakehitystä kuvaava osaindeksi kohosi kesällä voimakkaasti. Vuositasolla kustannusnousu oli jopa 40 prosentin luokkaa.
Ellei määrärahaa korjata, päällystämisen määrä voi INFRAn mukaan vuonna 2023 romahtaa alle puoleen viime vuosien tasosta.
– Tämä on voimakkaasti ristiriidassa Liikenne 12 -suunnitelmaan kirjattujen ja hallitusohjelmassakin kuvattujen tavoitteiden kanssa. Yhtä vähäisiä päällystysmääriä pitää etsiä kaukaa historiasta – ajassa on matkattava vähintään 1970-luvulle, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö vertaa.
Hallitus on ohjelmassaan ilmaissut varmistavansa, ettei korjausvelka enää kasva. Myös eduskunta on aiemmin edellyttänyt, että hallitus sitoutuu Liikenne 12 -linjauksiin huolehtien niiden toimeenpanoon tarvittavasta määrärahasta valtion budjetissa. Nykyisellä kustannustasolla tähän tarvitaan ensi vuonna päällystyksen osalta vähintään 500 miljoonan euroa.
– Hallituksen pitää budjettiriihessään kaksin- ja jopa kolminkertaistaa päällystysmääräraha, jotta pääsemme edes 2 000 kilometrin paremmalle puolelle, mikä sekin on tiestön korjausvelan näkökulmasta kestämätön taso, Syrjö huomauttaa.
