Työeläkeyhtiön Ilmarisen tietojohtamisen johtava asiantuntija Anssi Smedlund kirjoittaa blogissaan, että ”monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan”.
– Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. [Ruotsalainen lääketieteen professori] Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus.
Työturvallisuus on yksi työelämän perusmittareista. Smedlund muistuttaa, että ”1970-luvulla Suomessa sattui vuodessa yli 100 000 työtapaturmaa, jotka johtivat vähintään neljän päivän poissaoloon.”
– Vuonna 2005 tapaturmia oli enää noin 54 000 ja vuonna 2023 noin 29 000. Tapaturmien määrä on siis puolittunut kahdessa vuosikymmenessä, ja pitkällä aikavälillä lasku on vielä jyrkempi.
Työntekijät ovat terveempiä ja elävät pidempään
Smedlund kirjoittaa, että työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrä on puolittunut vuoden 2002 jälkeen.
– Silloin tuhannesta työllisestä siirtyi vuosittain noin yksitoista työkyvyttömyyseläkkeelle, nyt enää noin viisi tuhannesta.
Samaten elinajanodote on noussut merkittävästi.
– Kun työeläkejärjestelmää rakennettiin 1960-luvulla, vastasyntyneen pojan elinajanodote oli noin 65 vuotta, nyt se on lähes 80 vuotta. Jokainen uusi ikäluokka on tähän asti ollut edellistä pidempään terveenä ja työkykyisenä. , huomauttaa Smedlund
Tilastot osoittavat, että eläkeiän nostot ovat lisänneet työllisyyttä erityisesti 60–64-vuotiaiden parissa.
– 2000-luvun alussa töissä oli vain noin 26 prosenttia tämän ikäryhmän suomalaisista, kun nykyään luku on jo lähes 65 prosenttia. Vuosikymmenten aikana kertynyt osaaminen säilyy työelämässä aiempaa pidempään, työurat jatkuvat, ja kokemus ehtii siirtyä seuraaville sukupolville.
Lisäksi Ilmarisen tiedoista selviää, että ”26 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä jatkaa töissä vielä vuoden sen jälkeen, kun oma alin vanhuuseläkeikä on täyttynyt.”
– Asiantuntijatyössä osuus on vielä suurempi, eli noin 37 prosenttia. Moni punnitsee omaa jaksamistaan sekä talouttaan ja jatkaa töissä vapaaehtoisesti. Vanhuuseläke on nykyään yhä useammin joustava siirtymä, eikä enää äkillinen elämänmuutos.
Työelämä ei selitä nuorten aikuisten mielenterveysongelmia
Smedlund huomauttaa, että ”nuorten mielenterveys on aihe, jonka ympärillä keskustelu on juuri nyt ehkä kaikkein dramaattisinta.”
– Silti tilastot kertovat mielenkiintoisesta käänteestä: alle 35-vuotiaiden mielenterveysperustaiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat olleet laskutrendillä viimeiset viisi vuotta.
Ilmarisen tilastot kertovat, että ”noin 81 prosenttia hakijoista ei työkyvyttömyyshakemuksensa aikana edes ole töissä, vaan työttömänä, opiskelijoina tai muuten työelämän ulkopuolelle.”
– Nuorten aikuisten mielenterveyden haasteet ovat siis todellisia, mutta ne eivät selity työelämällä. Koulutuspolut, työttömyys, huoli toimeentulosta ja syrjäytyminen kietoutuvat vahvasti tähän ilmiöön.
Työkyvyttömyyseläkeindeksin tiedot eivät myöskään tue näkemystä asiantuntijatyön kasvavasta kuormituksesta ja mielenterveyskriisistä.
– Kun pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta tarkastellaan suhteessa henkilöstömäärään, mielenterveyden häiriöiden taso on kaikilla toimialoilla lähes yhtä suuri.
Asiantuntija-aloilla mielenterveysongelmien osuus näyttää korostuvan, koska ”muita sairauksia on vähemmän”.
– Tilastotasolla asiantuntijatyö ei nouse riskitekijäksi mielenterveyden suhteen.
Talousnäkymät myönteisemmät
Smedlund kirjoittaa, että Ilmarisen suhdanneindeksi ja Tilastokeskuksen yksityisen sektorin palkansaajatiedot kertovat, että ”pitkän laskusuhdanteen jälkeen tuoreimmat tilastot näyttävät varovaisen toiveikkailta”.
– Lokakuussa 2025 teollisuudessa työntekijämäärä kasvoi Ilmarisen asiakasyrityksissä noin 1,1 prosenttia ja kuljetusalalla noin 1,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vaikka marraskuun suhdanneindeksi oli kokonaisuutena miinusmerkkinen, niin silti viennin kannalta tärkeä teollisuuden toimiala jatkoi kasvussa yhdessä kuljetusalan kanssa.
Suhdanneindeksissä on viitteitä siitä, ”että vientimarkkinat ja yksityisen sektorin työllisyys ovat kääntymässä nousuun”.
– Ylidramaattisen työelämäkeskustelun keskellä tilastot kertovat siis toisenlaista tarinaa. Työelämä ei ole romahtamassa, vaan monella tavalla parempi kuin koskaan aiemmin, toteaa Smedlund.
