Suomessa on jo vuosia puhuttu paljon Venäjän Suomeen kohdistamasta kyber-, informaatio- ja hybridivaikuttamisesta, toteaa Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin lehtori, tutkija Panu Moilanen.
– On kuitenkin melko todennäköistä, käytännössä varmaa, että tällaista vaikuttamista on tapahtunut – samoin on hyvin todennäköistä, että merkittävä osa tästä vaikuttamisesta on ollut Suomen etujen vastaista, jopa vihamielistä. Onkin siis hyvä pyrkiä selvittämään, missä, millaisin menetelmin ja millaisin tuloksin tällaista vaikuttamista on tehty, hän kirjoittaa blogissaan.
Petteri Orpon (kok.) hallitus toteuttaa ohjelmansa mukaisesti ”ulkopuolisen tutkimushankkeen Venäjän laaja-alaisesta vaikuttamisesta Suomeen 2000-luvulla”.
– Tutkimushankkeen tärkeimmän tavoitteen tulisi mielestäni olla suomalaisessa yhteiskunnassa olevien, vaikuttamiselle altistavien haavoittuvuuksien tunnistaminen. Tämä mahdollistaa Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan resilienssin vahvistamisen ja vaikuttamisen tai ainakin sen vaikutusten torjumisen tulevaisuudessa, Moilanen sanoo.
Hybridivaikuttaminen
Yleisen näkemyksen mukaan Venäjän vaikuttaminen perustuu ennen kaikkea hybridivaikuttamiseen, siis hyvin monenlaisten vaikuttamisen tapojen samanaikaiseen ja koordinoituun käyttöön.
– Siksi onkin oleellista tutkia 2000-luvun vaikuttamista melko laajalla spektrillä. Venäjän vaikuttaminen voi siis olla niin kyber- ja informaatiovaikuttamista, poliittista vaikuttamista tai jopa reaalimaailman pahantekoa, siis esimerkiksi sabotaaseja, Moilanen toteaa.
– Yleisesti Venäjän työkalupakkiin kuuluvat kuitenkin ainakin kyber- ja informaatiovaikuttaminen, jotka ovat menetelminä olleet käytössä todennäköisesti Suomessakin.
Kybervaikuttamisessa tavoitteena on jalansijan hankkiminen erilaisissa tietojärjestelmissä ja -verkoissa niin, että tätä jalansijaa voidaan käyttää joko siihen järjestelmään vaikuttamiseen tai laittomaan tiedonhankintaan eli kybervakoiluun.
– Tätä Venäjä on tehnyt Suomessakin, ja muun muassa vuonna 2013 paljastuneesta, vuosia jatkuneesta Ulkoministeriön verkkovakoilusta on kerrottu laajasti julkisuuteenkin, Moilanen kirjoittaa.
Hybridi- ja informaatiovaikuttamisella Venäjän tavoitteena on hänen mukaansa ainakin demokraattisten arvojen kyseenalaistaminen ja demokraattisen arvopohjan hyväksikäyttö. Tätä kautta pyritään lännen ja ennen kaikkea Euroopan unionin yhtenäisyyden rapauttamiseen ja yksittäisten maiden vakauden horjuttamiseen ja niiden yhteiskuntien haurastuttamiseen.
– Keskeinen Venäjän vaikuttamisen tavoite on myös kohteiden päätöksentekoon vaikuttaminen. Tällöin puhutaan yleensä refleksiivisestä kontrollista. Toisaalta tavoitteena on saada kohde tekemään vaikuttajan edun mukaisia (ja yleensä vaikutuksen kohteen edun vastaisia) päätöksiä, toisaalta taas heikentää vaikuttamisen kohteen päätöksentekokykyä esimerkiksi rajaten näköpiirissä olevia vaihtoehtoja tai lyhentäen päätöksentekoon käytettävissä olevaa aikaa, Moilanen sanoo.
Hänen mukaansa käytännössä Venäjä on kybervaikuttamisen ohella kohdistanut Suomeen ainakin informaatiovaikuttamista.
– Lisäksi on saatettu tukea joitakin yhteiskunnan koheesion kannalta haitallisia ryhmiä, joista osa voi olla hyvinkin marginaalisia, osa sitten esimerkiksi politiikassa toimivia ryhmiä, jopa puolueita. Ehkä akselerationalistisia ääriryhmiäkin on tuettu.
Venäjä kiilaa ja haurastuttaa yhteiskuntia
Panu Moilasen mielestä keskeistä on muistaa, ettei Venäjä useinkaan pyri edistämään mitään erityistä narratiivia tai konkreettista tavoitetta, vaan toiminnan tavoitteena on tehdä tilanteista mahdollisimman epäselviä ja yleisesti kiilata ja haurastuttaa yhteiskuntaa melkein keinolla millä hyvänsä.
– Riittävästi ja riittävän monesta kohtaa kiilattu yhteiskunta on sitten tarvittaessa helpompi murtaa pienellä lisävoimankäytöllä.
– Suomen NATO-jäsenyyttä Venäjä ei joka tapauksessa onnistunut onneksi estämään. Monien mukaan tämä oli yksi Venäjän keskeisimmistä tavoitteista Suomessa.
Moilanen katsoo, että Venäjän vaikuttamista on tapahtunut varmasti myös reaalimaailmassa. Euroopassa tapahtuneita kriittisen infrastruktuurin sabotaaseja on epäilty Venäjän tekemiksi.
– Todennäköisesti Venäjä on myös Suomessa värvännyt tietolähteitä, vaikuttaja-agentteja ja eri organisaatioiden sisälle on mahdollisesti solutettu toimijoita, joita voisi kutsua myyriksi tai nukkuviksi agenteiksi – osa välittää tietoa ja osa on valmiina toimimaan, jos käsky käy.
Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämä laiton ja laajamittainen sota on muuttanut yleistä suhtautumista Venäjään. Venäjästä on tullut hylkiövaltio, johon suhtaudutaan niin Suomessa kuin yleisestikin lännessä epäluuloisemmin ja kielteisemmin kuin aiemmin.
Moilasen mukaan tämä tekee varmasti Venäjän vaikuttamisesta jossain mielessä haastavampaa kuin aiemmin.
– On kuitenkin hyvä muistaa, ettei esimerkiksi mielipideilmasto vaikuta kaikkeen vaikuttamiseen, ja esimerkiksi kybervaikuttaminen jatkuu vähintäänkin ennallaan tai jopa voimistuu.
– Lisäksi on mahdollista, että kynnys aiempaa selvästi radikaalimpiin toimiin (laskee) – kyse voisi olla esimerkiksi laajamittaisesta sabotaasista tai ääritapauksissa jopa Turvallisuuskomitean sihteeristön hybridianalyysiverkoston selvityksessä mainituista salamurhista. Melko varmaa kuitenkin on, että niin kuin (tasavallan presidentti) Sauli Niinistö ennusti, monenlaista ilkeyttä on Venäjän suunnasta odotettavissa.