Helsingin yliopiston väitöskirjatyön mukaan proletaarisen internationalismin käsite toistui usein amerikansuomalaisen kommunistijohtajan Gus Hallin (s. Arvo Kustaa Hallberg, 1910–2000) kielenkäytössä.
Gus Hall nousi Yhdysvaltain kommunistisen puolueen CPUSA:n pääsihteeriksi vuonna 1959 ja siirtyi seuraamaan horjumatta neuvostoliittolaista tulkintaa marxismi-leninismistä. Hän oli neljä kertaa puolueen presidenttiehdokkaana.
– Proletaarinen internationalismi oli kuin koodisana, jota käyttämällä saattoi tunnustaa uskollisuutensa Neuvostoliitolle, kommunistisen maailman johtotähdelle, väitöskirjatutkija Tuomas Savonen toteaa tiedotteessa.
Savonen tarkastelee väitöstyössään Gus Hallin elämää ja poliittista linjaa 1960-luvun lopulle. Väitöskirjan ensimmäinen osa käsittelee muun muassa Hallin varhaisia vuosia Pohjois-Minnesotan suomalaisalueilla ja opintoja Moskovan kansainvälisessä Lenin-koulussa 1930-luvun alussa.
Toisessa osassa tarkastellaan Hallin toimintaa ja poliittista linjaa Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n tiedustelumateriaalin valossa. FBI solutti Solo-tiedusteluoperaatiossa kaksi myyrää CPUSA:n ylimpään johtoon, mistä he pystyivät toimittamaan yksityiskohtaista informaatiota Hallin toiminnasta ja poliittisesta ajattelusta.
Myyrät saivat myös tarkkoja tietoja Neuvostoliiton CPUSA:lle toimittamasta taloudellisesta tuesta, josta Hall pääsihteerinä otti oman osuutensa. FBI julkaisi Solo-operaation vuosien 1958–68 dokumentit verkkoarkistossaan vuonna 2011.
Neuvostoliitto koettiin byrokraattiseksi sortokoneistoksi
Tuomas Savosen mukaan Hallin suhde Yhdysvalloissa 1960-luvulla nousseeseen uusvasemmistolaiseen New Left -liikehdintään oli vaikea, eikä CPUSA juuri hyötynyt ajanjakson vasemmistolaisesta aallosta.
– New Leftin edustajat kokivat Neuvostoliiton kangistuneeksi ja byrokraattiseksi sortokoneistoksi, kun taas Fidel Castron ja Che Guevaran edustama vallankumouksellisuus ja toisaalta myös Kiinan kulttuurivallankumouksellisuus vetosivat heihin huomattavasti voimakkaammin, Tuomas Savonen sanoo.
Savonen arvioi Gus Hallin neuvostomielisen linjan tulleen selkeimmin ilmi Tshekkoslovakian miehityksen yhteydessä vuonna 1968.
– CPUSA oli yksi harvoista länsimaisista kommunistipuolueista, jotka hyväksyivät Neuvostoliiton johdolla tehdyn miehityksen. Hallin suoraviivaisen neuvostomyönteinen linja aiheutti puolueessa voimakkaita ristiriitoja ja johti muutamien näkyvien puolueaktiivien eroon.
Lapualta muuttaneiden vanhempien poikaa voi pitää poikkeuksena, sillä suurin osa amerikansuomalaisista kommunisteista oli ensimmäisen polven siirtolaisia.
– Paradoksaalisesti voisi sanoa, että kommunistisen puolueen pääsihteerinä Gus Hall toteutti omalla kohdallaan amerikkalaisen unelman kohoamalla minnesotalaisen pienviljelijän ja kaivosmiehen pojasta hyvin toimeentulevaksi New Yorkin esikaupunkiasukkaaksi, Savonen toteaa.
