Suojelupoliisin päällikkö: Tämä Venäjän käytöksessä yllätti, kun Suomi jätti Nato-hakemuksen

Antti Pelttari arvioi sodan heikentäneen hyökkääjän tiedustelutoimintaa länsimaissa.
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n päämaja Moskovassa. WIKIMEDIA COMMONS/NVO CC-BY-SA-3.0
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n päämaja Moskovassa. WIKIMEDIA COMMONS/NVO CC-BY-SA-3.0

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on yllättynyt siitä, kuinka vähän Venäjä pyrki vaikuttamaan Suomen Nato-jäsenyyden hakemiseen viime vuoden keväällä.

– Keväällä oli huomattavan hiljaista, kun Suomi toimitti jäsenyyshakemuksensa, Pelttari toteaa yhdysvaltalaisen Washington Postin haastattelussa.

Pelttari arvioi, että Ukrainaan aloitetun hyökkäyksen myötä yleistyneet karkotukset, pidätykset ja aiempaa vihamielisempi ilmapiiri ovat osaltaan heikentäneet Venäjän tiedustelutoimintaa länsimaissa.

– Maailma on Venäjän tiedustelupalveluille nyt erilainen, Pelttari toteaa.

Myös Ruotsin tiedusteluviranomaiset kertovat WP:lle, että venäläisten vaikutusyritykset jäivät vähäisiksi.

Sekä Suomen että Ruotsin tiedustelupalvelut arvioivat kansan tuen Nato-jäsenyyden hakemiseksi olleen niin vahvaa, että Venäjä on ymmärtänyt, ettei sillä ole tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa kansalaisten mielipiteeseen.

Taustalla on Israelin tiedustelun väitetty valvontakameroiden hyödyntäminen Iranin johtajan Ali Khamenein paikantamisessa.
Venäjän kaltaisessa suljetussa järjestelmässä muutos voi tapahtua vain eliitin sisältä, kirjoittaa Andrei Soldatov.
Keskustavaikuttaja itsekin myöntää, että kepu on enemmän jakopuolue, toteaa Sanni Grahn-Laasonen.
Mainos