Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka on kieltäytynyt amerikkalaistutkija Brian Whitmoren mukaan kertomasta, milloin harjoituksiin Valko-Venäjälle saapuneet noin 30 000 venäläissotilasta poistuvat maasta.
– Se on meidän päätöksemme. Tämä on meidän alueemme, Lukašenkan raportoidaan sanoneen.
Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisen sotaharjoituksen on määrä päättyä sunnuntaina, mutta Valko-Venäjän turvallisuusneuvoston mukaan venäläisjoukkojen mahdollisesta poistumisesta päättävät Lukašenka ja Vladimir Putin myöhemmin erikseen.
Atlantic Council -ajatushautomon tuoreessa artikkelissa apulaisprofessori Whitmore luonnehtii Venäjän sotilaallista läsnäoloa Valko-Venäjällä laajamittaisimmaksi sitten kylmän sodan. Valko-Venäjän alueelle Ukrainan rajan tuntumaan on siirretty muun muassa venäläisiä taktisia Iskander-ohjuksia, S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä ja SU-35-hävittäjiä.
Yhteensä Venäjän on arvioitu keskittäneen jo jopa 180 000 sotilasta Ukrainan rajoille. Samaan aikaan Venäjän laivasto harjoittelee Mustallamerellä lähellä Ukrainan rannikkoa.
Puolan ulkoministeri Zbigniew Rau on Foreign Policy -lehdelle antamassaan haastattelussa ennustanut, että Venäjän joukot eivät ole lainkaan poistumassa Valko-Venäjältä.
Suwalkin käytävä uhattuna
Akuutti huolenaihe on Whitmoren mukaan erityisesti se, että Valko-Venäjälle sijoitettuja venäläisjoukkoja käytetään osana laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan. Valko-Venäjältä käsin iskevien hyökkäysjoukkojen on varoitettu voivan edetä Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan jopa muutamassa tunnissa.
– Putinin toteuttaman Valko-Venäjän militarisoinnin pitkän aikavälin seuraukset ovat kuitenkin yhtä huolestuttavia, sillä ne edustavat merkittävintä muutosta Itä-Euroopan turvallisuusasetelmassa sitten kylmän sodan päättymisen, Whitmore sanoo.
– Valko-Venäjä on vain Venäjän asevoimien ryhmitysalue, ja Valko-Venäjältä käsin muodostuvan uhan mittakaava määräytyy vain yhden tekijän perusteella: sen mukaan, kuinka halukas Kreml on ryhtymään sotaan, valkovenäläistutkija Artjom Shraibman arvioi Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa kommentissa.
Baltian maat ovat Whitmoren mukaan ilmaisseet huolissaan siitä, että jos Venäjän joukot jäävät pysyvästi Valko-Venäjälle, uhka Kaliningradin ja Valko-Venäjän välissä sijaitsevan niin sanotun Suwalkin käytävän sulkemisesta kasvaisi.
Jos Venäjä onnistuisi ottamaan haltuunsa strategisesti tärkeän käytävän, Viro, Latvia ja Liettua joutuisivat eristyksiin muusta Natosta ja olisivat entistä haavoittuvampia Venäjän sotilaalliselle hyökkäykselle.
– Nyt olemme niemimaa. Meistä tulisi saari, Viron puolustusministeriön kansliapäällikkö Kusti Salm kiteyttää uhkakuvan amerikkalaislehti Washington Postille.
