Sotatutkija ydinaseista: Aseapu käy, sienipilveä ei näy

Asiantuntijan mukaan nykyinen asetelma on Venäjälle ongelmallinen.
Ukrainan ilmatorjuntaa Bahmutissa. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / YASUYOSHI CHIBA
Ukrainan ilmatorjuntaa Bahmutissa. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / YASUYOSHI CHIBA

Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessorin, majuri Antti Parosen mukaan keskustelu ydinaseiden käytöstä on lisääntynyt Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.

– Venäjä on koko laajamittaisen, Ukrainaan suuntaamansa hyökkäyksen [aikana] aktiivisesti muistuttanut ydinaseesta, sen olemassaolosta ja korkeasta valmiustilasta. Tällä voidaan arvioida olevan instrumentaalia arvoa pitää Länsi poissa joukkoineen Ukrainasta. Ydinase on toiminut.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Samaan toimivuuteen voidaan olettaa myös tulevien ydinaseuhkausten, peitettyjen tai avoimien, nojaavan ja painoarvonsa rakentavan. ”Liian pitkälle” aseavussa ei ikään kuin saa mennä, muuten on mahdollista, että ydinasetta jouduttaisiin käyttämään, tavalla tai toisella, Paronen toteaa Twitterissä.

Asiantuntijan mukaan nykyinen asetelma on Venäjän kannalta myös ongelmallinen.

– Venäjän kannalta tämä ongelmallista. Ei vähiten siksi, että se antaa mahdollisuuden jatkuvasti kokeilla ydinaseen käyttökynnystä. Ensin annettiin HIMARS-järjestelmiä, sitten vaunuja, pian mahdollisesti länsihävittäjiä. Aseapu käy, sienipilveä ei näy.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Antti Parosen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että ydinaseen merkitystä on tarkasteltava kriittisesti, koska myös länsi luottaa ydinaseiden pelotevaikutukseen. Ydinaseen käyttökynnyksen karkaaminen saavuttamattomiin ei tutkijan mukaan välttämättä edusta suotuisaa kehitystä.

– Samalla on tiedostettava, että sellainen valtio, joka toivoo ydinpelotteen tuovan vakautta ja varmuutta epävakaaseen turvallisuusympäristöönsä varmasti haluaa, että ydinpelote ”pitää vettä” jatkossakin. Ja kyllä, tällainen valtio on myös Suomi, Paronen toteaa.

Sota Ukrainassa ei ole arvion mukaan heikentänyt Kremlin kykyä uhata länttä.
Arvokkaan kaluston tuhoutuminen on avannut ilmatilan Ukrainan lennokeille.
Ukraina tavoittelee tekoälyyn perustuvaa seuraavan sukupolven armeijaa.
Mainos