Rauhan aikana puolustusteollisuuden ohuet tuotantolinjat mahdollistavat pienet budjetit, mutta vaativat tiukkaa varastojen hallintaa ja rajoittavat tuotannon kasvattamismahdollisuuksia. Ukrainassa käynnissä oleva sota yhdessä koronapandemian kanssa on osoittanut monen maan puolustushallinnolle, että lisäinvestoinnit puolustusteollisuuteen saattavat olla tarpeen ja jopa elintärkeitä.
Yhdysvallat luopui 90-luvun alussa laajasti kalliista puolustustarvikkeiden suurvarastoista ja siirtyi Japanissa Toyotan tehtailla kehittyneeseen Just-in-time -tyyppiseen tuotantomalliin. Yli 15 kuukautta jatkunut sota Ukrainassa on osoittanut, että malli ei toimikaan nykymaailmassa. Tuotantoresurssien rajallisuus ei mahdollista tuotannon nopeaa lisäämistä, vaan se edellyttää vuosia kestävää uuden infrastruktuurin rakentamista, joka ulottuu kaikkiin alihankintaketjuihin, logistiikkaan ja varastointiin saakka.
Brittiläinen International Institute for Strategic Studies -tutkimuslaitos ottaa artikkelissaan tuotannon kasvattamisesta esimerkiksi Lockheed Martinin, jonka on tarkoitus kiihdyttää Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän PAC-3-ohjuksen tuotantoa viime vuoden 450:stä 550:een vuoteen 2026 mennessä. Samassa ajassa Javelin-panssarintorjunta-aseiden tuotantoa kasvatetaan 2 000:sta 3 500:aan ja HIMARS-raketinheittimen GMLRS-ohjusten tuotantoa 10 000:sta 14 000:een. Lockheed Martinin toimitusjohtaja James Taiclet haluaa järjestelmästä sellaisen, että tuotantoa voidaan tarvittaessa kiihdyttää merkittävästi puolessa vuodessa kolmen vuoden sijasta.
Yhdysvalloissa myös General Dynamics on kiihdyttänyt tuotantoa lisäämällä työvuoroja, korvaamalla tuotantolaitteita uudemmilla ja alkamalla rakentaa uusia tuotantotiloja. Saksassa Rheinmetall kiihdyttää myös tuotantoaan.
Yhdysvaltojen puolustusministeriö on alkanut tänä vuonna suunnata alihankintaa aiempaa enemmän startup-yrityksille, joita tuetaan valtion lainoilla ja lainatakuilla. Tällaiset yritykset ovat aiempia ketterämpiä, innovatiivisempia ja halukkaampia ottamaan riskejä. Tällä tavoin puolustushallinto laajentaa puolustusteollisuuden tuotantopohjaa, mikä näyttää jo orastavasti tuottavan tulosta. Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan arvellaan vaikuttavan yhtä kauaskantoisesti puolustusteollisuuteen kuin kylmän sodan päättymisen.