Teknologiateollisuus ry:n kyselyn mukaan kasvu jatkunee kuluvana vuonna sodasta huolimatta. Suuri määrä yrityksiä kuitenkin ilmoittaa, että liikevaihto supistuu, kannattavuus heikkenee, investointeja lykätään ja lomautuksiakin on tulossa.
Kyselyyn vastasi 580 teknologiayritysten toimitusjohtajaa.
Sota on kasvattanut dramaattisesti yritysten epävarmuutta ja liiketoiminnan riskejä. Peräti 85 prosenttia teknologiateollisuuden teollisten toimialojen yrityksistä ilmoittaa, että materiaalien ja raaka-aineiden saatavuus on heikentynyt edelleen sodan alkamisen jälkeen.
Lähes sama määrä yrityksiä arvioi tilanteen jatkavan heikentymistä lähikuukausina. Erilaiset tuotantohäiriöt ovatkin todennäköisiä vuoden edetessä.
Kannattavuus notkahtaa, investointeja jäihin
Kustannusten jyrkkä nousu heijastuu yritysten kannattavuuteen. Peräti 53 prosenttia yrityksistä arvioi kannattavuutensa heikentyvän kuluvana vuonna verrattuna viime vuoteen.
Myös monen yrityksen investointisuunnitelmat ovat menneet uusiksi. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 20 prosenttia on laittanut investointisuunnitelmia jäihin, ja viisi prosenttia yrityksistä on perunut investointeja kokonaan.
Tuotantomäärän laskua ennakoi 23 prosenttia vastaajista. Henkilöstövaikutuksiltakaan ei vältytä. Yrityksistä 17 prosenttia kertoo, että henkilöstöä joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan sodan suorien tai epäsuorien vaikutusten takia.
Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaportaan mukaan huojentava tarjouspyyntökyselystä on kuitenkin saatu tieto, että kysyntä oli vielä huhtikuussa kohtalaisen hyvällä tasolla.
– Yritysten väliset erot ovat tällä hetkellä valtavia. Osa yrityksistä tekee erinomaista tulosta, ja osa kamppailee kannattavuutensa kanssa. Epävarmuus taloudessa on kaiken kaikkiaan erittäin suurta, mutta onneksi kaikkein pahimmat uhkakuvat eivät ole toistaiseksi toteutuneet, hän sanoo tiedotteessa.
Vauhtia investointilupiin, vientirahoitus kuntoon
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola korostaa, että ulkoisen epävarmuuden keskellä on tehtävä itse mitä voidaan. Esimerkiksi Nato-päätöksellä voidaan hillitä maariskiä, josta yritykset kantavat yhä suurempaa huolta.
– Myös kehysriihessä tehty päätös investointilupien vauhdittamisesta on oikea ja tärkeää saada pikaisesti käytöntöön ja koskemaan kaikkia toimialoja. Ei ole kerta kaikkiaan varaa siihen, että miljardien investointihankkeet makaavat vuosikausia lupajonoissa. Kun investointiympäristö on sodan ja sen seurausten takia yhä vaativampi, vireillä olevista investoinneista on pidettävä sitäkin tiukemmin kiinni, Hirvola korostaa.
Hänen mukaansa valtiovallan pitäisi satsata entistä määrätietoisemmin myös vientirahoitukseen, jotta yritykset löytävät nopeasti uusia markkinoita Venäjän kaupan tilalle.
– Suomalaiset yritykset ovat ulkomaisia kilpailijoitaan heikommassa asemassa, sillä useiden maiden vientitakuulaitokset ovat jo aloittaneet suoran luotonannon. Tilanteesta kärsivät erityisesti pk-yritykset, mutta ongelma koskee myös suurempia yrityksiä, joilla on tarvetta alle 20 miljoonan euron rahoitukseen. Nyt vihdoin on annettava Finnveralle tarvittavat valtuudet, Hirvola toivoo.
Selkeyttä pakotteisiin
Pula rakaa-aineista ja materiaaleista on valtava. Teräksen saatavuuteen tulee puuttua nopeasti myös EU-tasolla, sillä teräspula on vakava ongelma lukuisille teknologiayrityksille.
– On syytä purkaa terästullit teräslaaduilta, joiden pula uhkaa lamaannuttaa terästä käyttävien yritysten toimintaa. Puute teräksestä koskettaa yrityksiä niin Suomessa kuin koko Euroopassa, sanoo johtaja Matti Mannonen.
Hän toivoo lisää selkeyttä myös Venäjän vastaisiin pakotteisiin.
– Teknologiayritykset ovat sitoutuneet Venäjän vastaisiin pakotteisiin. Pakotteiden huolellinen noudattaminen ei ole kuitenkaan yksinkertainen tehtävä, ja monet yritykset pelkäävät tahattomia virheitä ja niistä seuraavia sanktioita. Viranomaisille tarvitaan lisää resursseja ohjeistukseen ja neuvontapalveluihin, jotta yksityiskohtien viidakosta selviää virheittä, Mannonen sanoo.