Tanskalainen sotilasasiantuntija Anders Puck Nielsen arvioi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin joutuu pian muuttamaan strategiaansa Ukrainassa.
Sota ei etene tällä hetkellä Kremlin kannalta suotuisasti. Venäjä ei ole enää saavuttanut merkittävää edistystä rintamalla, ja Ukraina on onnistunut aiempaa paremmin iskuissa, jotka vaikeuttavat Venäjän logistiikkaa ja rasittavat sen taloutta.
Asiantuntijan mukaan kahden viime vuoden aikana käytetty resepti ei enää toimi. Venäläisjoukot ovat pyrkineet etenemään raskaita tappioita aiheuttavilla jalkaväkihyökkäyksillä, mutta Ukraina on kasvattanut lennokkituotantoaan ja rakentanut rintamalle eräänlaisen droonimuurin.
Nielsen nostaa esiin Ukrainan keskipitkän kantaman iskut, jotka moukaroivat kohteita kymmenien tai satojen kilometrien päässä rintamasta. Niiden lisäksi taktisella tasolla hyökätään FPV-drooneilla ja pitkän kantaman iskuissa Moskovaan ja muihin kaukana sijaitseviin kohteisiin.
Toiminta murentaa huoltoa ja heikentää rintamayksiköiden kykyä jatkaa hyökkäyksiä. Samalla Venäjällä on yhä suurempia vaikeuksia korvata tappioitaan uusilla sotilailla.
– Nykyinen tilanne ei ole kestävä, ja Putinin on tehtävä jotakin, Nielsen sanoo Youtube-analyysissaan.
Poliittisesti vaarallinen ratkaisu
Nielsen arvioi Vladimir Putinilla olevan käytännössä neljä vaihtoehtoa. Ensimmäinen olisi tappion hyväksyminen ja rauhansopimus ehdoilla, jotka olisivat lähellä Ukrainan vaatimuksia.
Se voisi pitkällä aikavälillä helpottaa Venäjän taloustilannetta, mutta olisi Putinille poliittisesti vaarallinen ratkaisu.
Venäjä ei ole tavoitellut sodassa vain aluevaltauksia, vaan poliittista määräysvaltaa koko Ukrainasta. Sodan päättäminen nykyisille rintamalinjoille näyttäisi siksi Kremlin kannalta tappiolta.
Vuonna 2022 Venäjän julistamat alueliitokset vaikeuttavat tilannetta entisestään, koska Moskova voisi joutua selittämään omalle väestölleen, miksi osa ”Venäjän alueesta” jäisi Ukrainan hallintaan.
Toinen vaihtoehto olisi konfliktin jäädyttäminen. Kreml voisi lopettaa suuret hyökkäykset ja keskittyä nykyisen rintamalinjan puolustamiseen. Tämä vähentäisi tappioita ja voisi tehdä sodasta Venäjälle jälleen kestävämmän.
Nielsen pitää tätä Ukrainalle erityisen myrkyllisenä vaihtoehtona. Se voisi muuttaa sodan pysyväksi kulutussodaksi, jossa Venäjä ei voita nopeasti, mutta yrittää horjuttaa Ukrainan valtion toimintakykyä vuosien ajan.
– Jäädytetty ikuinen sota olisi Ukrainalle pitkällä aikavälillä kaikkein myrkyllisin lopputulos, hän arvioi.
Kolmas vaihtoehto olisi uusi laaja liikekannallepano. Se antaisi Venäjälle mahdollisuuden jatkaa nykyistä strategiaansa, mutta ei välttämättä muuttaisi sodan perusasetelmaa. Ukraina kasvattaa koko ajan lennokkituotantoaan, eikä suurempi määrä venäläistä jalkaväkeä välttämättä riitä murtamaan puolustusta.
Liikekannallepano olisi Venäjän taloudelle raskas isku. Se veisi lisää työikäisiä miehiä pois siviilitaloudesta ja kasvattaisi sodan kustannuksia. Poliittinen riski olisi Putinille suuri, koska liikekannallepano puuttuisi suoraan venäläisten arkeen.
Hyökkäys länteen
Neljäs ja vaarallisin vaihtoehto olisi Nielsenin mukaan eskalaatio Natoa vastaan. Hän arvioi, että Vladimir Putin voisi yrittää muuttaa koko sodan dynamiikkaa uhkaamalla suoraan Eurooppaa.
Tarkoituksena olisi pakottaa Euroopan maat ohjaamaan voimavaroja Ukrainan tukemisesta oman puolustuksensa vahvistamiseen tai pelotella ne vähentämään tukeaan Kiovalle.
Yksi mahdollinen skenaario olisi asiantuntijan mukaan rajattu isku Baltiaan. Hän katsoo, että Venäjällä olisi tähän riittävästi voimaa, jos Kreml päättäisi ottaa riskin.
Tällainen ratkaisu olisi Putinille suuri uhkapeli. Se voisi johtaa siihen, että osa Euroopan maista pyrkisi rauhoittamaan Venäjää Ukrainan kustannuksella. Toisaalta se voisi yhtä hyvin vahvistaa Euroopan tukea Ukrainalle ja jättää Venäjän entistä huonompaan asemaan.
Nielsen pitää konfliktin jäädyttämistä Putinille järkevimpänä vaihtoehtona, mutta ei välttämättä todennäköisimpänä. Hänen arvionsa mukaan Kremlin kenraalit voivat yrittää vakuuttaa Putinin siitä, että uusi 300 000–500 000 sotilaan liikekannallepano ratkaisisi rintaman ongelmat.
LUE MYÖS:
Garri Kasparov: Venäjä voidaan työntää romahdukseen (VU 2.6.2026)
Hän on Kremlin tappolistan ykkönen (VU 2.6.2026)
40 000 sotilasta – täällä on maailman suurin drooniarmeija (VU 2.6.2026)