Ekonomisti KL:lle: Venäjä joutuu velkaantumaan kovalla hinnalla

Pankkien likviditeettiä ovat heikentäneet suuret käteisnostot.
Venäjän lippu liehuu keskuspankin pääkonttorin katolla Moskovassa helmikuussa. AFP / LEHTIKUVA / HECTOR RETAMAL
Venäjän lippu liehuu keskuspankin pääkonttorin katolla Moskovassa helmikuussa. AFP / LEHTIKUVA / HECTOR RETAMAL
Venäjän lippu liehuu keskuspankin pääkonttorin katolla Moskovassa helmikuussa. AFP / LEHTIKUVA / HECTOR RETAMAL
Venäjän lippu liehuu keskuspankin pääkonttorin katolla Moskovassa helmikuussa. AFP / LEHTIKUVA / HECTOR RETAMAL

Venäjän sotatalouden rahoittaminen kuormittaa yhä enemmän maan pankkeja. Pakotteiden takia valtio ottaa lainaa lähes yksinomaan kotimaan pankeilta, kertoo Kauppalehti. Budjettialijäämä on tänä vuonna noussut jo ainakin 2,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta eli noin 60 miljardiin euroon.

– Tilanne alkaa vaatia pankeilta enemmän ja enemmän. Jonkin verran on keskusteltu riskistä, että yrityksille jää vähemmän rahoitusta, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola sanoo Kauppalehdelle.

Pankkien likviditeettiä ovat heikentäneet venäläisten suuret käteisnostot. Sberbankin mukaan käteistä oli heinäkuun loppuun mennessä nostettu kaksi biljoonaa ruplaa. Pankin arvion mukaan nostot voivat vuoden loppuun mennessä nousta noin 39 miljardiin euroon.

Kesällä finanssiministeriö joutui keskeyttämään obligaatiohuutokauppansa, koska valtionlainat eivät käyneet kaupaksi Kremlin tavoittelemilla koroilla. Lopulta ministeriö taipui. Syyskuussa se myi pankeille edullisia kelluvakorkoisia velkakirjoja ja viime viikolla obligaatioita, joiden tuotot olivat 16 ja 16,3 prosenttia. Simolan mukaan tuotot ovat ”aika korkeat”.

– Ministeriö halusi varmistaa, että rahaa tulee saataville, Simola sanoo.

Johann Wadephul pitää Vladimir Putinin osallistumista G20-kokoukseen mahdollisuutena.
Suomen suurin haavoittuvuus Kremlin vaikuttamisyrityksille ei ole hybridioperaatiot.
John Christer Tønnessenin mukaan lännen oma viestintä tuke ajoittain Kremlin kertomusta sodasta.
Mainos