Kaikkia toimeentulotukea hakevia asiakkaita ei sosiaalitoimistoissa ehdi tavata, vaikka moni tästä hyötyisi. Tämän myöntää myös pääkaupunkiseudun sosiaalitoimistossa työskentelevä sosiaalityöntekijä Sanna.
Hän ei halua esiintyä omalla nimellään, koska haluaa suojata yksityisyyttään.
– Moni asiakas ajattelee tänne tullessaan, että ongelmat ratkeavat vain rahalla. Joudumme olemaan tästä usein eri mieltä, Sanna kertoo.
Toimeentulotuen saajista monilla on taustallaan sairauksia tai erilaisia päihderiippuvuuksia. Joukossa on kuitenkin myös tavallisia eläkeläisiä tai työelämässä mukana olevia pienyrittäjiä, pienipalkkaisia hoitajia, siivoojia tai kaupan kassoja.
– Monesti näillä on oikeus toimeentulotukeen, varsinkin jos kotona on pieniä lapsia.
Sanna on keskittynyt työssään kohtaamaan etenkin asunnottomia tai niin sanottuja kriisitapauksia. Taustalla voi olla perheväkivaltaa tai koti on tuhoutunut tulipalossa.
Sannan mielestä toimeentulotuen perusosan maksuperusteet kriteereineen ovat varsin selvät. Hänen kokemustensa mukaan toimeentulotuen väärinkäyttö ei ole yleistä saati järjestelmällinen huijaus.
Verkkouutiset kertoi tammikuun alussa miehestä, joka kauppasi nettihuutokaupassa Vantaan kaupungin sosiaalihuollolta saamaansa 500 euron maksusitoumusta huonekaluhankintoihin.
– Lähinnä ihmettelin, luuliko hän oikeasti, ettei tällaisesta jäisi kiinni? Yhdestä maksusitoumuksen väärinkäytöstä olen tätä ennen kuullut, Sanna kertoo.
Rahankäytölle ei mallia
Sannan asiakkaista vajaa kolmannes on maahanmuuttajia. Hän torjuu julkisuudessa liikkuvia mielikuvia maahanmuuttajista järjestelmän hyväksikäyttäjinä:
– Tukien hyväksikäyttö ei ole sen yleisempää kuin kantasuomalaistenkaan keskuudessa.
Monesti maahanmuuttajien ongelmana ovat Sannan mukaan pikemminkin huono kielitaito ja heikko ymmärrys siitä, miten sosiaaliturvajärjestelmä ylipäänsä toimii.
Monet Sannan asiakkaista myöntävät itsekin, ettei rahankäyttö ole heille helppoa.
– Jos omatkin vanhemmat ovat olleet pienituloisia ja heillä on ollut sosiaalisia ongelmia, ei sellaista mallia ole välttämättä saatu.
Menojen karsiminen voi olla myös vaikeaa tilanteessa, jossa sairaus on yllättänyt tai työpaikka mennyt alta.
Kolmanneksi kyse on myös siitä, mitä itse kukin haluaa priorisoida.
– Mieleni on jäänyt työttömäksi joutunut yksinhuoltajaisä, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja jolle työn löytäminen on vaikeaa. Hän on joutunut lainaamaan rahaa vanhemmiltaan ja haluaa nyt maksaa lainojaan takaisin. Me taas olemme huolissamme siitä, että hän ei tästä syystä pysty maksamaan vuokraansa ja kahden lapsen asuminen vaarantuu, Sanna kertoo.
Lisäkannustusta työntekoon
Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, että sosiaaliturva passivoi. Sannan kokemusten mukaan ainakin sellaisilla asiakkailla, jotka ovat olleet joskus työelämässä, on yleensä halu päästä sinne takaisin.
Sanna suhtautuu kuitenkin myönteisesti sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) kaavailuihin osallistavasta sosiaaliturvasta.
Tärkeätä olisi luoda järjestelmästä työntekoon kannustava, mutta samalla sellainen, ettei kenenkään työpanosta voitaisi käyttää hyväksi.
– Sellaisille, jotka kykenevät töihin, tätä kautta voisi saada arvokasta kokemusta työelämästä. Nythän monilla on juuri se ongelma, kuinka saada jalkansa ovenväliin.
Monilla Sannan asiakkaista on myös sosiaalisia pelkoja. He olisivat halukkaita kyllä työskentelemään, mutta mieluiten yksin.
Järjestelmä ei pelaa yhteen
Joidenkin asiakkaiden kohdalla on vaikea sanoa, mikä ongelma on seurausta mistäkin.
– Yksi asiakkaistani on ollut neljä vuotta asunnottomana, mutta hänellä olisi minusta ihan realistiset mahdollisuudet toimia työelämässä. Tuntuu, että hänen kohdallaan asunnon saanti olisi se, jonka kautta muutkin ongelmat ratkeaisivat, Sanna kertoo.
Poliittisille päättäjille Sannalla on selkeä viesti: järjestelmä ei oikein pelaa yhteen. Erilaisten tukien maksatusaikataulut ja laskentaperusteet eroavat toisistaan, lyhytkestoisen työn vastaanottaminen voi johtaa hankalaan byrokratiaan ja suistaa pahimmillaan ennakoimattomiin toimeentulo-ongelmiin.
– Jos asiakas saa vaikka kahdeksi kuukaudeksi töitä, voi tämä johtaa siihen, että jo maksettuja tukia joudutaan perimään takaisin. Kun työt sitten loppuvat, pitää hakea taas työttömyysetuudet, mahdollinen asumistuki ja toimeentulotuki uudelleen, Sanna kuvaa tilannetta.
