Toimittaja Jarno Liski laati Finnwatchin ”Holding-raportin” innoittamana Iltalehteen laskelman, jonka mukaan pääomatuloja nauttiva osakasyrittäjä selviää merkittävästi pienemmällä verorasitteella kuin palkansaaja, jos ”kikkailee” rahat itselleen oikein.
Liski päätyy lopputulokseen, jonka mukaan yrittäjä saa 150 000 euron vuosiansioista 33 000 euron veroalennuksen, jos ”keplottelee” rahat holding-yhtiön kautta pääomatuloksi.
Liskin laskelmassa ei ole suoria matemaattisia virheitä, mutta hän on jättänyt laskuista pois yrittäjälle lakisääteisen eläkemaksun. Vertailukelpoisuuden vuoksi myös lomat sekä työttömyys- ja sairausvakuutus tulisi huomioida, vaikka ne eivät olekaan pakollisia. Lisäksi yrittäjälle koituu merkittävä verorasite varainsiirtoverosta, jonka tarkka määrä riippuu holding-järjestelyn koosta. Myös se puuttui Liskin analyysista.
Kun kaikki otetaan huomioon, lopputulos pienentää yrittäjän saaman edun alle neljäsosaan siitä, mitä Liski laski. Herää jopa kysymys, onko koko holding-järjestely riskit ja piilokulut mukaan laskettuina ylipäänsä kannattava.
Tässä tekstissä esitettyä laskelmaa varten on konsultoitu ekonomisti Mauri Kotamäkeä, jotta matematiikka olisi mahdollisimman vertailukelpoinen kahden sinänsä yhteensopimattoman tulonhankkimismuodon kesken. Yrityskauppoja ja verotusta ovat konsultoineet investointipankkiiri Sami Miettinen sekä Talousverkon omistaja, veroasiantuntija Jari Kolehmainen.
Here we go!
Kun ihmiselle maksetaan palkkaa, samalla suoritetaan eläkeyhtiölle maksu, joka jakautuu työnantajan ja palkansaajan kesken. Yrittäjälle maksu on lain mukaan samansuuruinen kuin työnantajan ja palkansaajan maksuosuudet ovat yhteensä, mutta maksun maksaa yrittäjä yksin.
Yrittäjä saa kuitenkin valita, maksaako eläkemaksun hänen yrityksensä vai hän henkilökohtaisesti. Tässä laskelmassa oletamme, että maksun maksaa yritys. Se on yrittäjälle kannattavampi vaihtoehto ja rinnasteinen palkasta suoritettavien maksujen kanssa.
Tekstissä seuraa nyt lyhyt matemaattinen osuus. Jos matematiikka ei kiinnosta, voit siirtyä tästä suoraan seuraavaan väliotsikon jälkeen jatkuvaan tekstiin.
Jotta eläkemaksut tulevat huomioitua vertailukelpoisesti, laskemme ensin työnantajan kokonaiskustannuksen hänen maksamalleen 150 000 € vuosipalkalle.
–> 150 000 * 1,17 (pyöristetty työnantajan maksuosuus eläkkeistä) = 175 500 €.
175 500 € on siis työeläkemaksulla (TyEL) huomioitu 150 000 euron bruttopalkan kokonaiskustannus.
Niinpä laskemme saman 175 500 € yrittäjäosakkaan yrityksen liikevaihdoksi, johon ei kohdistu muita kuluja kuin yrittäjän eläkemaksu (YEL). Siten saamme yrittäjän ja palkansaajan kustannukset vertailukelpoisiksi. Kirjanpitotermein ilmaistuna kyse on käyttökatteesta.
Vähennämme yrityksen 175 500 euron käyttökatteesta yrittäjälle pakollista eläkemaksua 24,6% (keskiarvo eri YEL-maksukannoista ja vastaa palkasta maksettavaa eläkemaksua).
–> 175 500 * 0,754 = 132 327 €.
Näin saamme palkansaajan kanssa rinnasteisen, yrittäjäosakkaan eläkevakuutetun brutto-osingon: 132 327 €.
Brutto-osingosta pitää vähentää verot, jotta saamme yrittäjän netto-osingon. Liskin laskelmassa yrittäjäosakkaan verojen (yhteisövero + pääomavero) osuus oli 26%, joten 132 327 * 0,74 = 97 922 €.
Yrittäjäosakkaan netto-osinko 97 922 € miinus Liskin laskema palkansaajan nettopalkka 78 000 € = 19 921 €.
Yrittäjän etu hänen pakollinen eläkemaksunsa huomioituna ilman lomia on siis 19 921 €. Loman voi karkeasti kompensoida vähentämällä koko vuoden netto-osingosta yhden kuukauden netto-osinkoa vastaavan osuuden.
–> Koko vuoden netto-osinko 97 922 miinus yhden kuukauden netto-osinko 8160,20 = 89 761,80 €.
89 761,80 (osakkaan netto) miinus 78 000 (palkansaajan netto) = 11 761,80 €.
Matematiikan tulokset
Eläkevakuutuksella ja lomakompensaatiolla vertailukelpoiseksi muutettu yrittäjän veroetu ei siis ole Liskin laskema 33 000 € vaan 11 761,80 €.
Tarina ei kuitenkaan pääty tähän. Yrittäjän etua pienentää edelleen varainsiirtovero, joka on maksettava holding-järjestelyn myötä.
Jotta varainsiirtoveron tuoman verorasitteen voisi ymmärtää oikein, täytyy ymmärtää, miten holding-järjestely ylipäänsä toimii. Finnwatchin raportissa osoituksena ”keplottelusta” viitattiin mm. somevaikuttaja Natalia Salmelaan, joten käytetään tässä esimerkkinä hänen kuvitteellisia yrityksiään.
Varainsiirtovero on merkittävä lisärasite
Holding-järjestely toimii niin, että Natalia Salmela perustaa holding-yhtiö Salmela Holding Oy:n, joka hankkii operatiivista toimintaa tekevän Salmela Oy:n osakekannan. Nyt keskustelussa oleva etu tulee siitä, että järjestelyn yhteydessä operatiivisen Salmela Oy:n arvo arvostetaan korkeammaksi kuin yrityksen todellinen nettovarallisuus on.
Sovitaan, että Salmela Oy:n todelliset nettovarat ovat 425 000 euroa. Järjestelyn yhteydessä Salmela Oy kuitenkin arvostetaan 1,7 miljoonan arvoiseksi erilaisista liiketaloudellisista syistä. Tämä on sinänsä täysin tavallinen menettely yrityskaupoissa. Jos firmalla menee hyvin, myyjä haluaa saada korvauksen yrityksen tulevaisuuden arvosta.
Järjestelyssä Salmela Holding Oy hankkii Salmela Oy:n osakekannan, mutta ei maksa siitä todellisia euroja, koska kyseessä on ns. osakevaihto. Salmela Holding Oy:n on kuitenkin maksettava uuden arvon mukainen varainsiirtovero, joka on 1,6 prosenttia. Uusi arvo on 1,7 miljoonaa, joten varainsiirtovero (1,6%) on 27 200 euroa.
Koska holding-yhtiön kassa on tyhjä, rahat verojen maksuun tulevat joko Salmela Oy:stä tai esimerkiksi Salmelalta itseltään lainana Holding-yhtiölle. Yhtä kaikki, varainsiirtovero on maksettava.
Sivuhuomiona mainittakoon, että jos syystä tai toisesta Salmela ei kykenekään tulevaisuudessa jakamaan itselleen osinkoja kaavailemallaan tavalla – esimerkiksi hänen somepersoonansa vetovoima hiipuu tai hän vaikkapa sairastuu eikä voi tehdä töitä entiseen tapaansa – maksettu varainsiirtovero koituu hänen tappiokseen. Salmela siis ottaa riskin tehdessään järjestelyn.
Järjestelyn hyöty hiipuu vuosi vuodelta
Nyt palaamme arvonnousuun. Salmela Oy:n todellinen nettovarallisuus oli 425 000 euroa, mutta järjestelyn myötä yrityksen osakkeiden matemaattinen arvo nousi 1,7 miljoonaan. Luvut on valittu siksi, että ne ovat realistisia ja 1,7 miljoonan varallisuusarvo mahdollistaa osingonjaon Liskin ajattelemalla tavalla.
Jotta Salmela todella voisi jakaa itselleen vuosittain Jarno Liskin laskelman mukaisen osingon, hänen tulisi tehdä tämän artikkelin aiemman laskuopin mukaisesti 175 500 euron liikevaihto, johon ei kohdistu muita kuluja kuin YEL-maksu eli kyseessä on 175 500 euron käyttökate.
Jos Salmela Oy tekisi vuosittain tuollaisen tuloksen, yrityksen reaalinen nettovarallisuus kasvaisi ilman holding-järjestelyäkin 425 000 eurosta 1,7 miljoonaan euroon karvan verran yli seitsemässä vuodessa. Edellä mainittu on laskettu sillä oletuksella, että Salmela ei jakaisi itselleen lainkaan osinkoa. Jos Salmela jakaisi itselleen osinkoa, se pidentäisi holding-järjestelystä saatavan edun kestoa, mutta vähentäisi samassa suhteessa järjestelystä saatavaa vuosittaista etua rahan määrässä mitattuna.
Niinpä matemaattisesti holding-järjestelyn tuoma etu verrattuna siihen, että järjestelyä ei tehdä, ”nollautuu” seitsemässä vuodessa. Etu ei romahda sadasta prosentista nollaan viimeisenä vuonna vaan dilutoituu (hiipuu) ajan myötä, kun “ei-holding-vaihtoehdossa” Salmela Oy:n oikeat nettovarat kasvaisivat vuosittain ja olisivat seitsemän vuoden kuluttua samat kuin holding-järjestelyllä luodut varat ovat.
Edun kesto riippuu siitä, millä kertoimella yhtiön varallisuusarvoa on järjestelyn yhteydessä korotettu. Mitä suurempi on kerroin, sitä kauemmin kestää ennen kuin etu on “hiipunut” pois.
Kertoimen määrää verottajan arvonmääritysmalli. Finnwatchin selvityksen mukaan esimerkiksi somepersoona Auri Kanasen tapauksessa kerroin oli “melko tarkkaan kolme”, kun taas Sara Parikan tapauksessa “lähes neljä”. Natalia Salmelan osalta tietoja ei vielä ole saatavilla.
Tässä laskelmassa käytetään kerrointa neljä, joka Talousverkon omistajan, veroasiantuntija Jari Kolehmaisen mukaan on melko tyypillinen kerroin.
Kertoimella neljä pääsemme siis siihen, että järjestelyn tuoma hyöty kestää seitsemän vuotta. Varainsiirtovero 27 200 € jaettuna seitsemällä (vuosien määrä) antaa meille yrittäjän vuosittaisen verorasitteen: 3885,70 euroa. Vähennämme vuosittaisen verorasitteen yrittäjän alkuperäisestä vuosittaisesta hyödystä, joka oli 11 761,80 €.
Saamme tulokseksi 7876,10 euroa. Kun eläkkeet, lomat ja varainsiirtovero otetaan huomioon, holding-järjestelyn etu on jo ensimmäisen vuoden osalta alle neljäsosa Liskin alkuperäisestä laskelmasta. Kuten todettua, etu pienenee vuosi vuodelta, kunnes se seitsemän vuoden kuluttua on nolla.
Etua pienentävät edelleen jo aiemmin mainitut työttömyys- ja sairausvakuutus, joita ei tässä laskelmassa ole huomioitu. Niiden vaikutus ei ole eläkkeiden suuruinen, mutta vaikutusta on jonkin verran.
Mukaan tulee myös erilaisia piilokuluja, kuten holding-yhtiön kirjanpito ja YLE-vero. Ne rasittavat lopulta operatiivista yhtiötä, koska sieltä raha tulee holding-yhtiöön. Se taas tarkoittaa, että vaadittu 175 500 euron käyttökatteen vuosittainen saavuttaminen on vaativampaa kuin ilman holding-järjestelyä.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Niku Määttänen kommentoi tämän kirjoituksen julkaisun jälkeen, että toisin kuin tässä laskelmassa on tehty, palkansaajan lomia ei tule kompensoida yrittäjälle. Huomio on aiheellinen.
Määttäsen kommenttien perusteella lopputulos muuttuu siten, että jos 150 000 euron vuosibruttopalkkaa vastaava korvaus maksetaan osinkoina holding-yhtiön kautta, yrittäjän etu on ensimmäisenä vuonna 16 036,30 €. Se on hieman alle puolet alkuperäisestä, Iltalehdessä julkaistusta laskelmasta.
Muilta osin tässä laskelmassa esitetty pätee edelleen.
Vain lakia rikkomalla voi saada suuremman edun
Liskin laskelma sisältää oletuksen, että yrittäjä ei maksa eläkemaksua lainkaan vaan pitää rahan itsellään ja käyttää, miten tahtoo. Se ei ole mahdollista ilman seuraamuksia.
Lain mukaan yrittäjän on suoritettava eläkemaksut palkansaajaa vastaavalla tavalla. Maksamatta jätetyt eläkemaksut ovat ulosottokelpoisia.
Tämä laskelma on tehty olettamalla, että lakia noudatetaan ja yrittäjän eläketurva saatetaan palkansaajaa vastaavalle tasolle. Siten saamme aikaan vertailukelpoisemman matematiikan.
Kirjoittaja on toimittaja ja mediapersoona
Edit 20.9.2023 klo 12.43: Täydennetty professori Niku Määttäsen huomioilla ja niihin perustuvalla laskelmalla.
