Kirjailija Sofi Oksasen mukaan viimeaikaiset tapahtumat Venäjälle herättävät kysymyksen siitä kiinnostaako venäläisiä kuka Venäjällä pitää valtaa. Kirjailija ottaa kantaa tilanteeseen Ilta-Sanomien kolumnissa.
Oksanen viittaa Wagner-joukkojen järjestämään kapinaan ja tästä seuranneisiin reaktioihin. Merkillepantavaa kansan reaktiossa oli Oksasen mukaan sen passiivisuus: kukaan ei tosissaan yrittänyt pysäyttää Wagner-armeijaa ja Rostovista levinneessä kuvastossa näkyy tavalliset kansalaiset jatkamassa askareitaan sotilaiden ympäröimänä.
Oksanen katsoo, että Venäjällä ei päde siihen perinteisesti liitetty ”yhteiskuntasopimus”, jossa vahva johtaja päättää ja kansa antaa johdon hoitaa politiikkaa puuttumatta siihen. Hän sen sijaan katsoo Venäjän kansan olevan ”katsojakuntaa” politologi Jekaterina Schulmannin termin mukaan. Tästä kielii myös yleinen reaktio kapinaan.
– Kansa on yleisö, joka ei halua osallistua näyttämön tapahtumiin, ja passiivinen rooli on valinta. Keikan päätyttyä ihmiset intoutuivat ottamaan kuvia keikan esittäjien kanssa kiitollisina siitä, ettei heidän tarvinnut osallistua esitykseen, Oksanen kirjoittaa.
– Yleisön käyttäytyminen teki ilmiselväksi sen, että (Vladimir) Putinin suosio Venäjällä on arvioitu yläkanttiin. Kansa ei rakastakaan tsaariaan. Onko ihmisille edes väliä, kuka Kremlissä istuu? Mitä ilmeisimmin ei.
Oksasen mukaan on epäselvää, millainen reaktio venäläisiltä ”katsojilta” tulevaisuudessa uusiin esityksiin tulisi.
– Ehkä kansa olisi valmis mihin tahansa muutokseen. Tai ehkä kansa jopa odottaa jonkinlaista jumalallista väliintuloa, joka Kreikan tragedioissa tunnetaan deus ex machinana. Kunhan heidän ei vain tarvitse osallistua sen muutoksen toteuttamiseen.
Oksanen kuvaa myös laajempaa hämmennystä, jonka Wagner-kapina Venäjällä aiheutti: Kremlillä oli vaikeuksia paitsi reagoida kapinaan ja pysäyttää se myös luoda tapahtumille julkinen määritelmä.
– Kremlin spinnaustohtorit yllätettiin housut kintuissa, ja kuka tahansa kriisitiedotukseen ammattilainen kutsuisi Putinin ensimmäistä ulostuloa asiasta heikoksi esitykseksi.
Oksanen katsoo, että kapinaan reaktion luomat mielikuvat voivat heikentää Venäjän hallinnon luomaa propagandakuvastoa, vaikka ei pidäkään passiivista reaktiota varsinaisesti vallankumouksen kannattamisena. Kyse saattaa olla vain helpotuksesta tilanteen raukeamisesta.
– Paikalliset tietävät oikein hyvin, mitä Venäjä tekee Ukrainassa, ja siten he ovat tietoisia siitä, kuinka helposti tilanne saattaa eskaloitua heidän omalla kotipihallaan, Oksanen kuvaa.
Tietojen mukaan Putinilla oli saanut tiedon kapinan suunnittelusta etukäteen, mutta Kreml ei onnistunut sitä pysäyttämään heti.
– Kapina aiheutti presidentin ympärillä epätietoisuutta ja hämmennystä. Kreml ”halvaantui” eikä kyennyt antamaan käskyjä paikallisille virkamiehille.
Putinin ohella useat venäläiset korkean tason johtajat ovat vuorollaan kadonneet julkisuudesta.
– Vaikenemisen keston on päättänyt Putin-kollektiivi, myös Putinin puolesta. Lännessä on mitä ilmeisimmin yliarvioitu vallan vertikaalina tunnettu Venäjän hierarkkinen valtajärjestelmä. Se ei ole muuttumaton eikä se ole niin hierarkkinen kuin on kuviteltu, Oksanen toteaa.