EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) sanoo, että ilmastonmuutos sai hänet äänestämään hiilinielukysymyksessä hallituksen kantaa vastaan. Hän kertoo ajatelleensa ensin ilmastoa ja vasta sen jälkeen Suomen hakkuita. Julkisessa keskustelussa tätä näkökulmaa ei tuotu kovinkaan usein esiin, hän sanoo.
– Näin monta uutisjuttua, joissa ei mainittu sanaa ilmasto lainkaan. Tätä käsiteltiin metsäpolitiikkana, Pietikäinen harmittelee Nykypäivä-lehdessä.
EU-parlamentti äänesti syyskuussa lulucf-direktiivistä. Nimihirviö liittyy metsien hiilivarastoihin: direktiivissä määritellään, miten hakkuut lasketaan mukaan, kun arvioidaan, miten hyvin EU-maat leikkaavat hiilipäästöjä.
Suomessa metsäteollisuus ja metsänomistajat vastustavat direktiiviä. Ne katsovat, että Suomen metsät lasketaan väärin perustein hiilidioksidin päästölähteiksi, koska ne todellisuudessa sitovat hiiltä.
Suomen hallitus puolestaan pelkää, että direktiivi estää yhden hallitusohjelman keskeisen pykälän toteutumista: Suomi haluaa lisätä hakkuita. Hetkeä ennen EU-parlamentin äänestystä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antoikin Twitterissä kehotuksen äänestää Suomen edun puolesta.
– Kohta suomalaisilla europarlamentaarikoilla näytön paikka tukea kansallisesti tärkeää kestävää metsänhoitoa, Sipilä kirjoitti.
”Suomen lulucf-kanta” voitti EU-parlamentissa, mutta muutamaa viikkoa myöhemmin EU-ministerit ottivat tiukemman kannan. Nyt Brysselissä neuvotellaan, mikä tekstin lopullinen muoto on.
Suomen hallitus vastustaa edelleen tiukkaa sanamuotoa. Se katsoo, että hyvä metsänhoito lisää metsien kasvua. Metsätilastot osoittavatkin, että vaikka hakkuita lisättäisiin nyt, vuoden 2050 jälkeen metsien kasvu kiihtyy niin paljon, että hiilinielu kasvaa entistäkin suuremmaksi.
Pietikäinen sanoo, että maailmalla ei ole aikaa odottaa niin kauan.
– Tipping point tulee ja ilmastonmuutos alkaa kiihdyttää itse itseään.
Tällä hän viittaa teoriaan, jonka mukaan esimerkiksi jäätiköiden sulaminen johtaa siihen, että auringonvalo ei aiempaan tapaan heijastu takaisin avaruuteen vaan lämmittää merivettä. Joidenkin tutkijoiden mukaan tipping point on jo ohitettu, joidenkin mukaan se odottaa lähitulevaisuudessa.
Tämä pitäisi muistaa, kun taistellaan lulucf-direktiiviä vastaan, sanoo Pietikäinen.
– Maalattiin itsellemme piru, jota vastaan taisteltiin, ja ollaan hirveän iloisia, kun se torjuttiin. Mutta jos katsoo ympäristön kannalta, niin mitä saatiin aikaan?
Lue Sirpa Pietikäisen koko haastattelu Verkkouutisten +Plus-liitteestä.
