Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilta saatiin kuluvalla viikolla 221 havaintoa.
Pintavedet ovat kesän edetessä lämmenneet koko maassa, mikä edistää sinilevien eli syanobakteerien kasvua. Lämpimät, aurinkoiset ja tyynet jaksot suosivat sinileviä, kunhan myös ravinteita on saatavilla.
Ravinteita huuhtoutuu vesistöihin esimerkiksi sateiden mukana valuma-alueilta, ja tuuli voi nostattaa ravinteita pohjasta pintaveteen.
Lupa- ja valvontavirasto kertoo asiasta tiedotteessa.
Runsaasti sinilevää havaittiin yhteensä neljällä havaintopaikalla Nurmijärvellä, Sipoossa, Iitissä ja Kemijärvellä. Hieman sinilevää esiintyi yhteensä 32 havaintopaikalla eri puolilla maata aina eteläiseen Lappiin saakka.
Erittäin runsaita sinileväesiintymiä ei todettu, ja sisävesien tilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen.
Seurannan rannikkoalueilta saatiin 59 havaintoa. Runsaasti sinilevää havaittiin kahdella havaintopaikalla Paraisilla ja Naantalissa. Hieman sinilevää todettiin yhteensä 13 havaintopaikalla Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Ahvenanmaalla, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla. Erittäin runsaita sinilevähavaintoja ei tehty.
Rannikkoalueiden sinilevähavaintojen määrä on kasvanut edellisistä viikoista, ja sinilevätilanne on noussut ajankohdalle tyypilliselle tasolle. Vertailu vuosien välillä on kuitenkin suuntaa antavaa, sillä havaintopaikkojen sijainti ja määrä ovat vaihdelleet vuosittain.
Sinilevän voi tunnistaa yksinkertaisella testillä. Tikulla kokeiltaessa sinilevämassa hajoaa pieniksi hiukkasiksi veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on yleensä jokin muu levä. Vesiastiassa sinilevät nousevat usein pintaan noin tunnin kuluessa kaasurakkuloidensa ansiosta.
Vähäinen määrä sinilevää näkyy vedessä vihreinä, sinivihreinä tai kellertävinä hiukkasina. Rantaan voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsaana esiintyessään sinilevä muodostaa tyynellä säällä veden pinnalle vihertäviä tai kellertäviä lauttoja ja kasaantuu rantaveteen.