Jokaistenoikeuksien käytössä lipsutaan paikoin rikollisen toiminnan puolelle, varoittaa Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin Maaseudun Tulevaisuudelle.
Yleisimpiä tällaisia rikoksia ovat hallinnan loukkaus ja näpistys. Ensin mainittu on verrattain vähän tunnettu rikosnimike, johon voi syyllistyä, jos ottaa luvatta toisen maata omaan käyttöön esimerkiksi leiriytymällä pitkäaikaisesti. Jälkimmäiseen voi taas syyllistyä, jos toisen mailta kerää asioita, joihin ei ole oikeutta.
Esimerkiksi marjoja, sieniä ja maahan pudonneita käpyjä saa jokaisenoikeuksien nojalla kerätä. Mitä tahansa ei toisen metsästä saa kuitenkaan ottaa.
– Ihmiset ajattelevat, että pajunkissojen repiminen ei ole keneltäkään pois. Mutta se on aina joltakin pois, jos ylittää sen, mitä jokaisenoikeuksiin kuuluu, Arvelin selittää Maaseudun Tulevaisuudelle.
Samaten oksien ottaminen elävästä puusta ei ole sallittua. Kiellettyä on myös jäkälän, sammalen, kuusenkerkkien tai maa-aineksen vieminen.
Arvelinin mukaan poliisille ilmoitetuista jokaistenoikeuksien rikkomisesta saadaan selvitettyä noin puolet.
Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Miliza Malmelinin mielestä yksi ongelma on kuitenkin ylitse muiden: Luvaton tulenteko. Jos tuli sytytetään ilman maanomistajan lupaa, voi nuotiontekijä syyllistyä pelastusrikkomukseen.
MTK:n maankäytön asiantuntija Juho Ikonen taas harmittelee roskaamista.
Ongelma korostuu etenkin Lapissa, jossa talvisin revontuliretkillä matkailijoiden jäljiltä jää pelloille tölkkejä. Ne voivat aiheuttaa ongelmia lumen sulaessa, kun alumiinisilppu päätyy rehuun tai lehmän mahaan. Pelloilla liikkuminen voi johtaa myös viljelysten tallautumiseen.
Ikonen arvioikin, että jokaistenoikeuksien sisältö ei ole suomalaisilla täysin hallussa.