Senaatin pakotelaki antaisi Donald Trumpille tulliaseen Venäjää vastaan

Lakiesityksen arvioidaan lisäävän Venäjään kohdistuvaa painetta Ukrainan sodan lopettamiseksi.
Venäläisen varjolaivaston öljytankkeri Ranskan rannikolla kesäkuussa 2026. Yhdysvaltain senaatti hyväksyi elokuussa lakiesityksen, joka kiristäisi Venäjään kohdistuvia pakotteita. AFP / LEHTIKUVA / FRED TANNEAU
Venäläisen varjolaivaston öljytankkeri Ranskan rannikolla kesäkuussa 2026. Yhdysvaltain senaatti hyväksyi elokuussa lakiesityksen, joka kiristäisi Venäjään kohdistuvia pakotteita. AFP / LEHTIKUVA / FRED TANNEAU

Yhdysvaltain senaatti on hyväksynyt äänin 86–11 uuden lakiesityksen, joka mahdollistaisi toissijaisten tullien asettamisen venäläisen öljyn ja kaasun suurimmille tuojamaille.

Laki voisi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia Venäjän kauppakumppaneille.

Lakiesityksen tarkoituksena on painostaa Venäjän suurimpia öljyn ja kaasun ostajia luopumaan venäläisestä energiasta uhkaamalla niitä Yhdysvaltain asettamilla lisätulleilla.

Lisäksi laki kiristäisi Venäjään ja Iraniin kohdistuvia pakotteita, jotta niiden mahdollisuuksia rahoittaa sotatoimia ja aseohjelmia rajoitettaisiin.

Lakiesityksen arvioidaan lisäävän Venäjään kohdistuvaa painetta, jotta se lopettaisi sotansa Ukrainassa.

– Venäjä ja muut Yhdysvaltojen vastustajat ovat käyttäneet vuosia kehittääkseen kehittyneitä tapoja kiertää Yhdysvaltojen pakotteita, sanoo Atlantic Council -ajatushautomon Euraasia-keskuksen asiantuntija ja entinen kongressiavustaja Leslie Shedd.

Presidentti Donald Trumpin hallinto saisi lakiesityksen myötä lisää keinoja Venäjän sotakoneiston rahoittamisen lopettamiseksi, Shedd sanoo.

Poimintoja videosisällöistämme

– Presidentin tullivaltuuksien laajentaminen antaa Yhdysvaltain hallinnolle uusia keinoja katkaista Putinin sotakoneistoa rahoittava taloudellinen elinehto, hän jatkaa.

Uusia tulleja voitaisiin määrätä vain maille, jotka jatkavat venäläisen energian ostamista tietoisesti lain hyväksymisen jälkeen, sanoo Atlantic Councilin Geotalouskeskuksen talousennakoinnin ja -analyysin johtajan Charles Lichfield.

Tämä rajaisi käytännössä lähes kaikki Euroopan maat, Japanin, Etelä-Korean ja Turkin toimien ulkopuolelle. Tällöin tullien pääasiallisiksi kohteiksi jäisivät Kiina ja Intia.

Lakiesitys sisältää myös mahdollisuuden määrätä pakotteita Venäjän varjolaivaston aluksille.

Atlantic Councilin Geotalouskeskuksen Economic Statecraft -hankkeen apulaisjohtajan Maia Nikoladzen mukaan pakotteiden tehokas toimeenpano edellyttäisi kuitenkin tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen liittolaisten, yksityisten yritysten ja kansainvälisten merenkulkujärjestöjen kanssa.

Henri Vanhasen mielestä hallittu rinnakkaiselo Kremlin kanssa voisi olla pitkän aikavälin polku.
Moskovan LNG-myynnistä saamat tulot ovat kasvaneet 60 miljoonaan euroon päivässä.
Ukrainan strategia näyttää purevan Venäjällä, arvioi Jarno Limnell.
Mainos