Ukrainan keskeinen oppi on se, ettei kaikkia drooneja voida torjua ilmassa, toteaa kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.).
– Siksi tarvitaan kerroksellista turvallisuutta: havaitsemista ja torjuntaa, mutta myös hajauttamista, varajärjestelmiä ja fyysistä suojausta. Tavoite on toimintakyvyn säilyminen myös iskun jälkeen, hän sanoo X-palvelussa.
– Tämä on mielestäni seuraava iso keskustelu myös Suomessa. Kysymys ei ole siitä olemmeko varautuneet, vaan siitä, vastaavatko suojaamisen periaatteemme muuttunutta uhkaympäristöä. Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen on yhä selvemmin osa kansallista puolustuskykyä.
Euroopassa varaudutaan jo siihen, että seuraava hybridi-isku ei kohdistu sotilaskohteeseen vaan sähköön, tietoliikenteeseen tai muuhun kriittiseen infrastruktuuriin,
– Liettua rakentaa sähköasemaa kestämään räjähdedrooneja. Tämä kehitys on syytä ymmärtää myös Suomessa, Limnell toteaa.
Hänen mukaansa kyse ei ole vain Liettuasta. Ruotsi selvittää parhaillaan, miten yhteiskunnan tärkeää infrastruktuuria suojataan vihamielisiltä drooneilta. Ranska puolestaan valmistelee kriittisen infrastruktuurin suojaamista drooni- ja kyberhyökkäyksiltä.
– Euroopassa ajattelu on muuttumassa.
– Olen aiemminkin nostanut Suomessa esille kysymyksen kriittisen infrastruktuurin vähimmäissuojaustasosta. Mitä sähköaseman, datakeskuksen, sataman tai muun yhteiskunnalle välttämättömän kohteen pitää kestää myös fyysisesti? Droonit muuttavat tätä kysymystä nopeasti.