Venäjä on käyttänyt varjolaivastoaan droonien lennättämiseen Britannian, Ranskan, Belgian ja Alankomaiden sotilaskohteiden lähellä, kertoo kansainvälinen strategisten suhteiden tutkimusinstituutti (IISS) tuoreessa selvityksessään.
Tutkijat analysoivat yhteensä 144 tapausta kymmenessä eri maassa vuoden 2024 lopusta alkaen. Näin paljastui kaava, joka osoittaa, että Venäjän tiedustelupalvelut ovat saaneet mellastaa täysin vapaasti.
Drooneja on nähty toistuvasti lentotukikohtien ja lentokenttien yllä, mutta yhtäkään ei siepattu tai ammuttu alas. Tämä paljastaa Naton ilmapuolustuksen strategisen epäonnistumisen, joka IISS:n selvityksen mukaan on hiljaisesti tunnustettu kaikkialla Euroopassa.
IISS:n mukaan mereltä laukaistujen, aseistamattomien droonien valvomien kohteiden joukossa ovat Ison-Britannian RAF Lakenheathin tukikohta, jota valmisteltiin vastaanottamaan Yhdysvaltain ydinaseita, sekä Ranskan Île Longuen ydinsukellusvenetukikohta Bretagnen niemimaalla.
Euroopan viranomaiset ovat olleet haluttomia syyttämään Venäjää näistä tapahtumista. IISS:n vanhempi tutkija Charlie Edwards kuitenkin sanoi, että kaikki heidän kanssaan keskustelemansa hallitukset suhtautuivat myönteisesti raportin julkaisemiseen. Edwards on yksi kolmesta selvityksen tekijästä.
Britannia
Esimerkiksi marraskuun lopulla 2024 droonit lensivät matalalla Britannian ilmavoimien Lakenheathin ja Fairfordin tukikohtien yllä. Heinäkuussa 2025 Lakenheathiin sijoitettiin Yhdysvaltain ydinaseita.
IISS:n mukaan drooneja on saatettu ohjata Pohjanmerellä sijaitsevasta Seasons 1 -tankkerialuksesta tai Hullia kohti matkalla olevasta Hav Dolphin -rahtilaivasta. Hav Dolphin havaittiin myös toukokuussa 2025 Pohjois-Saksassa sukellusvenetukikohdan lähellä. Myös silloin tehtiin droonihavaintoja.
Kerran poliisihelikopteri yritti seurata Britanniaan lennätettyjä drooneja, mutta seuranta lopetettiin turvallisuussyistä. Myös droonien vastaista laseria harkittiin, mutta raportin mukaan sitäkään ei lopulta käytetty.
Ranska ja Belgia
Joulukuussa 2025 Ranskassa sijaitsevan Île Longuen tukikohdan yllä havaittiin viisi droonia. Île Longuessa sijaitsee Ranskan mereltä laukaistavien ydinohjusten arsenaali. Samaan aikaan kolme Venäjän varjolaivaston alusta sijaitsi 100–200 kilometrin päässä merellä. Hav Dolphin oli noin 350 kilometrin päässä, lähellä Wightsaarta Isossa-Britanniassa.
Marras- ja joulukuussa 2025 droonit lensivät Kleine-Brogilin lentotukikohdan yli Belgiassa ja Volkelin lentotukikohdan yli Alankomaissa, joissa kaikissa säilytetään Yhdysvaltain ydinaseita. Samaan aikaan Venäjän varjolaivaston aluksia sijaitsi kansainvälisillä vesillä Pohjanmerellä.
IISS:n raportissa päätellään, että alusten transponderit ilmeisesti sammutettiin siinä vaiheessa, kun droonit lähetettiin matkaan. Droonien vastaanottamiseen tai signaalien lähettämiseen arvioidaan käytetyn toisia varjolaivaston aluksia – Ukrainan sodassa opittuja droonien ohjaustekniikoita käyttäen.
-Arviomme mukaan on erittäin todennäköistä, että Kreml toteutti koordinoidun droonikampanjan Euroopan yllä, IISS:n Edwards sanoi The Guardianin mukaan. Tämän mukaan kampanja kohdistui noin tusinaan Nato-maahan.
Epäonnistuminen
Suomi mainitaan raportissa kolmasti. Mukaan on laskettu neljä droonihavaintoa: kaksi energiakohteissa tehtyä ja kaksi teollisuuskohteessa tehtyä. Raportti mainitsee, että Ruotsissa havaintoja oli yhtä monta kuin Suomessakin.
IISS:n mukaan tämän kampanjan toteuttaminen on edustanut Kremlille sarjaa taktisia voittoja ja samalla Nato-maiden puolustuksen strategista epäonnistumista. Puolustus on nimittäin suunniteltu torjumaan perinteisiä sotilaallisia uhkia, ei halpoja, matalalla lentäviä ja suhteellisen pieniä drooneja.
IIS:n mukaan Venäjän motiiveihin liittyy todennäköisesti ydintiedustelu, yleistiedustelu, sotilaslogistiikan ja toimitusketjun tiedustelu, taloudellinen kuluminen ja psykologinen sodankäynti.