Hallitus on julkistanut eduskunnalle annettavan ajankohtaisselonteon, jossa käsitellään turvallisuusympäristön muutosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Selonteossa ei oteta suoraan kantaa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden puolesta, mutta pohditaan tätä vaihtoehtoa eri tavoin.
Selonteossa arvioidaan Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia muun muassa näin:
Suomella on Naton näkökulmasta vahva puolustuskyky ja kriisinsietokyky. Suomi on yhteistoimintakykyinen turvallisuuden tuottaja, joka täyttää jäsenyyden kriteerit. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousisi, mikä lisäisi alueen vakautta pidemmällä tähtäimellä.
Naton jäsenenä Suomi osallistuisi Naton turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, Naton roolin kehittämiseen ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana ja olisi sitoutunut liittokuntaan myös poliittisesti. Naton ja Venäjän suhteista tulisi myös yksi osa Suomen suhteita Venäjään.
Uudet jäsenvaltiot liittyvät Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisin oikeuksin ja velvoittein. Suomelle mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.
Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi, sillä sen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt. Jos Naton jäsenenä Suomea vastaan kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen yhteisen puolustuksen järjestelyjen mukaisesti.
Selonteossa todetaan, että vastaavasti Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa:
Suomen lähtökohtainen panos liittokunnan yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä. Suomi päättäisi aina kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin. Lisäksi Suomi osallistuisi erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana.
Selonteossa todetaan, että jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja:
Esimerkiksi perustajäsenet Norja ja Tanska ovat asettaneet jäsenyytensä alkuvaiheessa yksipuolisia rajoitteita jäsenyydelleen, eivätkä ne ole sallineet liittokunnan pysyviä joukkoja, tukikohtia tai ydinaseita omalla alueellaan rauhanaikana.
Selonteossa katsotaan, että mikäli Suomi ja Ruotsi molemmat liittyisivät Natoon, Pohjois-Euroopan puolustuksen järjestelyjä voitaisiin tarkastella kokonaisuutena osana Naton yhteistä puolustusta. Selonteon mukaan mahdollisen liittymisen ajoitus ja liittymisprosessin nopeus korostuvat nykytilanteessa.
Mahdollisen Nato-jäsenyyden vuotuinen lisäkustannus olisi arviolta noin 1–1,5 prosenttia Suomen nykyisestä puolustusbudjetista. Lisäksi jäsenmaiden yhteisesti sopimana tavoitteena on käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaisi Suomen osalta puolustusbudjetin säilyttämistä noin nykyisellä tasolla, katsotaan selonteossa.
Selonteossa todetaan, että Venäjä on ilmaissut suhtautuvansa kielteisesti Naton laajentumiseen.
Mikäli Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, tulisi varautua laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin, kuten esimerkiksi jännitteiden kasvuun Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Suomi vahvistaa varautumistaan laaja-alaisten hybridivaikuttamisen keinojen kohteeksi joutumiseen sekä vaikuttamisen estämiseen ja siihen vastaamiseen.
Selonteossa arvioidaan lisäksi näin:
Venäjä tullee pitämään Euroopan turvallisuutta koskevia vaatimuksiaan esillä myös jatkossa. Tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä sopimuksin ja sotilaallisin keinoin, reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen.
Selonteossa ruoditaan paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikan niin sanottua ”kovaa ydintä”, myös Venäjän Ukrainan-hyökkäyssodan myötä Suomeen kohdistuvia taloudellisia heijastusvaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.
Selonteko lähtee nyt eduskunnan käsittelyyn, minkä yhteydessä kansanedustajilla on mahdollisuus perehtyä Suomen turvallisuuspoliittisiin vaihtoehtoihin mahdollisimman laaja-alaisesti ja syvällisesti. Tämä tapahtuu etenkin valiokuntakäsittelyn yhteydessä asiantuntijakuulemisten kautta.
Lähetekeskustelu nyt annetusta selonteosta käydään eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona 20.4. Sen jälkeen on vuorossa valiokuntakierros.
Vaikka tämän selonteon käsittely olisi yhä eduskunnassa kesken, valtiojohto voi tuoda eduskuntaan tarvittaessa nopealla aikataululla toisen selonteon, jossa esitettäisiin suoraan Nato-jäsenyyden hakemista.
EDIT: Juttua täydennetty klo 14.50 selonteon yksityiskohdilla.