Sellutehtaan tapauksessa selvitettiin suuren, vuodessa 600 000 ilmakuivatonnia valkaistua havusellua tuottavan kemiallisen laitoksen tyypilliset tuotannolliset ja taloudelliset tekijät. Tuotantomäärän täyttääkseen sellutehtaalle pitää toimittaa noin neljä miljoonaa kuutiometriä mäntykuitupuuta.
Paperin valmistuksen kustannusrakennetta selvitettiin 300 000 tonnia aikakauslehtipaperia vuodessa tuottavan tehtaan tapauksessa. Paperitehdas tuottaa lämpömekaanisella (TMP) menetelmällä mekaanista massaa kuusikuitupuusta, jota kuluu vuodessa noin 500 000 kuutiometriä.
Lopputuotteen hinta merkitsee
Molemmissa tutkimuksissa kustannusten mallintamismenetelmänä käytettiin toimintoperusteista kustannuslaskentaa. Mallien toimivuutta testattiin esimerkkilaskelmilla. Laskelmien lähtötiedot perustuivat yleisiin kustannustietoihin, eikä olemassa olevan tehtaan toteutuneisiin kustannustasoihin, joten tuloksia voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Kustannustaso sidottiin laskelmia tehtäessä vuoden 2010 yleisiin tilastoihin.
Tutkimusten perusteella lopputuotteen, eli sellun tai paperin markkinahinta on tehtaan kannattavuuden kannalta merkittävin tekijä.
Sellutehtaan tapauksessa markkinahavusellun hintana käytettiin 692 euroa per ilmakuivatonni, mäntykuitupuun tehdashinta kiintokuutiolta oli 41 euroa harvennuksilla ja 39 euroa päätehakkuulla.
Paperitehtaan tapauksessa paperin markkinahintana oli 590 euroa per ilmakuivatonni ja kuusikuitupuun tehdashintoina käytettiin 43 euroa kuutiolta harvennuksella ja 38 päätehakkuulla.
Sellutehtaan kallein tuotantoprosessi oli kemikaalikierto, josta aiheutui noin 39 prosentin vuosikustannukset. Tosin kyseinen prosessi tuotti suurimman osan laitoksen tarvitsemasta energiasta.
Paperitehtaan kallein osaprosessi oli TMP-massan tuotanto, joka aiheutti 35 prosenttia vuosikustannuksista. Sellun ja paperin kuivausprosessit olivat toiseksi kalleimmat tuotannonosat ja aiheuttivat molempien tehtaiden vuosikustannuksista noin 18 prosenttia.
Molemmat tehtaat olivat kannattavia, mutta…
Molemmissa esimerkkitapauksissa tehtaat toimivat kannattavasti. Paperitehtaalla nettotuottoa kertyi vuodessa kuusikuitupuukuutiota kohden 53 euroa harvennuspuun osalta ja 63 euroa päätehakkuulla. Sellutehtaalla mäntykuitupuulle kertyi nettotuottoa 37 ja 42 euroa kuutiolle riippuen siitä, oliko kuitupuu hankittu harvennuksilta vai päätehakkuilta.
Vuoden 2010 yleisellä hintatasolla sellutehtaan kannattavuuden kriittinen piste oli laskennallisesti sellulla noin 400 euroa ilmakuivatonnia kohti. Paperitehtaan mallilla kannattavuuden kriittinen piste oli hieman alle 500 euron paperitonnihinnan kohdalta. Tulokset ovat verottomia ja tutkimuksissa ei huomioitu sellun tai paperin myynti-, markkinointi- tai kuljetuskustannuksia.
Vaikka tulokset perustuvat esimerkinomaisiin laskelmiin, niistä voidaan Metlan ja Aalto-yliopiston mukaan päätellä, että sellun ja paperin kysyntä ja markkinahinnat määrittävät pitkälti alan kannattavuuden.
– Hintatilastosta nähtävä tuotteiden markkinahintojen lasku kohti tutkimuksien kannattavuusrajoja on teollisuudenalalle selkeä uhka. Kuitenkin tulosten perusteella näyttää siltä, että tuotanto voi olla kannattavaa myös pohjoismaisissa oloissa, tutkimuksessa päätellään.
