Mehiläisellä on Suomessa 16 sairaalaa, joissa tehdään vuosittain yli 15 000 leikkausta. Potilaista suurin osa on työssäkäyviä. Mehiläisen sairaaloissa leikataan erityisesti tekoniveliä, selkiä ja tapaturmista aiheutuneita vammoja. Tekonivelleikkaukset ovat Suomessa yleisesti kasvussa.
Suurin osa potilaista on työssäkäyvää väestöä, suurimpana ikäluokkana 51–60-vuotiaat.
Suomen kansallisen tekonivelrekisterin mukaan yli 30 prosenttia tekonivelleikkauksista tehdään työikäiselle väestölle. Tekonivelleikkausten määrä on kasvussa nousevan väkiluvun ja väestön ikääntymisen myötä.
Tekonivelleikkaukseen johtaa pitkälle edennyt nivelrikko, joka aiheuttaa merkittävää haittaa arjessa; liike- ja lepokipua, liikerajoitteita sekä nivelten epävakauksia ja virheasentoja. Oireet vaikuttavat vahvasti elämän laatuun ja rajoittavat työssä käymistä.
– Tekonivelleikkaukset ovat avainasemassa potilaiden elämänlaadun parantamisessa ja työkyvyn palauttamisessa. Leikkausprosessimme on kehitetty siten, että potilaat voivat palata takaisin töihin ja arkeen mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi yhden nivelen leikkaukset voidaan hoitaa usein päiväkirurgiassa, sanoo Mehiläisen valtakunnallisen tekonivelkirurgian vastuulääkäri Konsta Pamilo tiedotteessa.
Keskimääräinen paluuaika lonkan tekonivelleikkauksesta oli vuonna 2024 Mehiläisen Työelämäpalveluiden asiakkailla 56 päivää ja polven tekonivelleikkauksesta 62 päivää, mikä korostaa leikkausten tehokkuutta ja potilaiden nopeaa toipumista.
Etätyömahdollisuus ja työkuvan muutokset tukevat potilaiden paluuta työelämään.
Selkäkipu on kansanterveydellinen haaste
Yksi merkittävistä työikäisten kansanterveydellisistä haasteista on selkäkipu, josta johtuvat poissaolot aiheuttavat huomattavia taloudellisia menetyksiä. Alaselkäkivun Käypä hoito -suosituksen mukaan 80 prosenttia kustannuksista liittyy työkyvyttömyyteen.
Suomessa selkäkivun ja selkäsairauksien aiheuttamia sairauspoissaoloja oli vuonna 2023 yli 1,1 miljoonaa päivää ja yli 170 000 osapäivää, joiden kustannukset kipusivat yli 78 miljoonaan euroon vuositasolla.
Selkäkipu on yksi yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jonka taustalla vaikuttavat niin elämäntavat kuin fyysiset, psykologiset ja terveydelliset tekijät.
Työterveyshuollon ja fysiatrian erikoislääkäri Katja Ryynäsen mukaan suurimmalle osalle selkäkivuista ei löydy yksiselitteistä syytä, joten hoidon yksilöllinen kohdentaminen on tärkeää.
– Toimintakyvyn parantaminen, hoidon jatkuvuus ja työssä jatkamisen tuki ovat avainasemassa työhön palaamisen mahdollistamisessa. Hoidon kustannukset ovat usein merkittävästi työkyvyttömyyskustannuksia vähäisemmät, hän toteaa.
Yleisimmin tapaturmissa vahingoittuvat ranteet, nilkat tai polvet
Vuonna 2024 Mehiläisessä hoidettiin yli 110 000 tapaturmaa. Yleisimmät diagnoosit olivat nilkan nyrjähdykset, ranteen tai käden haavat ja ruhjeet sekä pään haavat. Potilaat olivat suurimmaksi osaksi alle 60-vuotiaita ja yli kaksi kolmasosaa tapaturmista tapahtui vapaa-ajalla.
Leikkaushoitoa vaativat tapaturmat kohdistuivat eniten polviin, olkaniveliin, ranteisiin ja sormiin sekä nilkkoihin. Valtaosa tapaturmavammoista paranee kuitenkin ilman leikkausta, mikä korostaa tehokkaan ensiavun, nopean diagnostiikan ja sujuvan kuntoutuksen merkitystä.
– On selvää, että arjessa meille sattuu. Kannustan kuitenkin kaikkia aktiiviseen ja liikunnalliseen elämään. Tapaturmia voi pyrkiä ehkäisemään kehittämällä lihaskuntoa, tasapainoa ja liikehallintaa sekä esimerkiksi liukkaalla kelillä asianmukaisella kenkävalinnalla. Terveyshaitat passiivisesta elämäntyylistä ovat kiistattomat. Toisaalta tapaturman sattuessa hyvällä ja viiveettömällä hoidolla sekä kuntoutuksella paluu liikuntaharrastuksiin on mahdollinen, sanoo Mehiläisen sairaaloiden kehittämisylilääkäri Tuomas Brinck.
