Oikeusministeriössä valmistuneen hallituksen esitysluonnoksen mukaan toistuvasti samankaltaisiin rikkomuksiin syyllistyvien henkilöiden rikkomukset olisi jatkossa käsiteltävä tuomioistuinmenettelyssä. Tällöin henkilölle tuomittu sakkorangaistus olisi mahdollista muuntaa vankeudeksi, jos sakko jää maksamatta.
Lakiluonnoksen mukaan poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön toiminta osoittaa piittaamattomuutta.
– Toistuvuus tarkoittaisi seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden sisällä. Tällaisessa tilanteessa muuntorangaistus olisi perusteltua suorittaa viime kädessä vankilassa. Pidän tätä tärkeänä elementtinä rangaistusjärjestelmän uskottavuuden vahvistamisessa, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoo oikeusministeriön tiedotteessa.
Tuomioistuinten määräämät sakot ovat nykyisin muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät. Nykyjärjestelmää on pidetty epäoikeudenmukaisena sellaisissa tilanteissa, joissa sakotettu syyllistyy toistuvasti sakkorikoksiin, mutta sakkoa ei voida muuntaa vankeudeksi, koska se on määrätty rangaistusmääräysmenettelyssä.
Sakon muuntorangaistuksen käyttöalan laajentaminen on osa Häkkäsen laatimaa rangaistusten kiristämisen pakettia. Uudistuksen toteuttamiseen varattiin huhtikuun kehysriihessä 10,8 miljoonan euron määräraha.
Neljä päiväsakkoa, päivä vankeutta
Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että päiväsakon muuntosuhdetta muutetaan siten, että neljä päiväsakkoa vastaisi yhtä päivää vankeutta. Tällä hetkellä kolme päiväsakkoa vastaa yhtä päivää vankeutta.
Lisäksi ehdotetaan, että alle 20 päiväsakon suuruiset sakot olisivat muuntokelvottomia. Näin lievimmät sakkorangaistukset rajattaisiin muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolelle.
Muuntorangaistuksen vähimmäispituus korotettaisiin neljästä päivästä viiteen päivään ja enimmäispituutta alennettaisiin 60 päivästä 40 päivään vankeutta.
Ehdotuksen mukaan alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta tuomitut sakkorangaistukset olisivat muuntokelvottomia. Tämä vastaisi nykyistä käytäntöä ja yleistä periaatteellista lähtökohtaa, ettei alaikäisiä tuomita vankilaan kuin poikkeuksellisesti.
Vankiluku kasvaisi runsaalla 30 vangilla
Esityksessä mainittuja toistuvia rikosasioita olisi poliisin ja syyttäjälaitoksen arvioiden mukaan noin 9[nbsp]600 vuosittain. Teot olisivat useimmiten näpistystapauksia sekä kulkuneuvon kuljettamisia oikeudetta.
Teot kasautuvat tyypillisesti samoille henkilöille. Esimerkiksi vuoden 2017 aikana yli seitsemään näpistykseen syyllistyneitä henkilöitä oli noin 900. Näitä asioita ei enää jatkossa käsiteltäisi rangaistusmääräysmenettelyssä vaan oikeudenkäynnissä. Uudistus kasvattaisi keskimääräistä vankilukua runsaalla 30 vangilla.
Poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten ja rikosseuraamuslaitoksen kustannusten arvioidaan uudistuksen myötä lisääntyvän ainakin 10,8 miljoonalla eurolla.
