Seitsemän syytä, miksi Donald Trump ei ole voittanut Iranin sotaa

Lähi-idän laajentunut sota osoittaa, että kaikkea ei voi ratkaista ylivoimalla.
Pelastustöitä Iranin Teheranissa asuinrakennukseen osuneen ilmaiskun jälkeen 12. maaliskuuta. AFP / LEHTIKUVA / -
Pelastustöitä Iranin Teheranissa asuinrakennukseen osuneen ilmaiskun jälkeen 12. maaliskuuta. AFP / LEHTIKUVA / -

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ajautumassa vaikeaan tilanteeseen Iranin sodassa. Hän ei voi rehellisesti julistaa voittoa, ja hän näyttää olevan menettämässä laajenevan sodan hallinnan. Sodan lopettamisen taloudelliset ja strategiset seuraukset voivat olla pahempia kuin sodan jatkaminen.

Sotaa ei ole hävitty, mutta varoitusmerkkejä on kaikkialla, kirjoittaa CNN:n politiikan analyytikko Stephen Collinson.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Collinson listaa seitsemän syytä, joiden vuoksi Trump ei ole voittanut sotaa.

Hormuzinsalmen sulku

Iranin päätös sulkea öljykuljetuksille kriittinen Hormuzinsalmi kuvaa Trumpin heikkenevää otetta sodan leviämiseen.

Lisäksi se osoittaa CNN:n mukaan, että Trump käynnisti Iranin sodan tuntemuksensa pohjalta, ilman kunnollista ennakkosuunnittelua. Yhdysvaltain viranomaiset ovat nimittäin vuosikymmenten ajan tienneet, miten Iran todennäköisesti vastaisi hyökkäykseen.

Teheranin uhmakkuus osoittaa, että kaikkea ei voi ratkaista ylivoimalla Washingtonin kovasta retoriikasta huolimatta. Lisäksi se asettaa Trumpin sotilaallisen pulman eteen. Salmen avaaminen olisi Yhdysvaltain laivastolle hyvin vaarallinen operaatio, vaikka sillä on sotilaallinen ylivoima Iranista.

– Ei voi puhua voitosta, jos Hormuzinsalmea ei voi käyttää, eläkkeellä oleva Yhdysvaltain laivaston kapteeni Lawrence Brennan sanoi CNN:lle.

– Vaikka arvostan presidentin optimismia, voiton julistaminen yhden tai kahden päivän jälkeen ei ole oikea tapa toimia. Tämä kestää paljon pidempään kuin kukaan toivoo, Brennan totesi.

Iran voi pitää Hormuzinsalmea otteessaan halvoilla drooneilla. Poliittinen ratkaisu puolestaan vaikuttaa epätodennäköiseltä, sillä Trump on vaatinut Iranin täydellistä antautumista, mistä Teheran kieltäytyy.

Hallinto ei ole kaatunut

Yhdysvaltojen ja Israelin ensimmäisissä iskuissa surmattiin Iranin korkein johtaja ajatollah Ali Khamenei. Tämä sai sodan näyttämään suoralta yritykseltä vaihtaa maan hallinto, vaikka Valkoinen talo on sittemmin pyrkinyt viestimään muuta.

Khamenein seuraajaksi nousi kuitenkin hänen poikansa Mojtaba Khamenei, mikä vaikeuttaa Trumpin voittonarratiivia. Lisäksi nuoremman Khamenein on arvioitu olevan jopa isäänsä vanhoillisempi.

Suostuuko Israel?

Vaikka Trump haluaisi lopettaa sodan poliittisista syistä, ei ole varmaa, että Israel suostuisi siihen. Israel on historiansa vuoksi tottunut pitkiin konflikteihin ja saattaa nähdä sodan osana jatkuvaa turvallisuusstrategiaansa.

Jo nyt on ollut merkkejä siitä, että USA:n ja Israelin tavoitteet eivät kaikilta osin kohtaa kun Israel pommitti Iranin öljyinfraa.

Poimintoja videosisällöistämme

Trump sanoi sunnuntaina, että sodan päättyminen on hänen ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun yhteinen päätös.

Ydinasekysymys ja epäselvät tavoitteet

Yhdysvaltain hallinnon ristiriitaiset selitykset sodan tavoitteista vaikeuttavat myös selkeän voitonkuvan rakentamista, etenkin jos Lähi-idän tapahtumat jatkavat lipsumista Trumpin hallinnasta, CNN:n analyysi toteaa.

Donald Trump on väittänyt tuhonneensa Iranin ydinaseohjelman entistä perusteellisemmin. Jos Iranilla kuitenkin on yhä hallussaan rikastettua uraania, maa voisi teoriassa käynnistää ohjelman uudelleen.

Kansainvälisen atomienergiajärjestön arvion mukaan Isfahanin ydinlaitoksessa voi olla edelleen noin kaksisataa kiloa voimakkaasti rikastettua uraania. Sen hakeminen Yhdysvaltain erikoisoperaatiolla vaatisi maajoukkoja ja olisi äärimmäisen riskialtista.

Kansannousun puute ja USA:n sisäpolitiikka

Trump kehotti sodan alussa iranilaisia nousemaan hallintoa vastaan ja ilmoitti heidän vapautensa hetken koittaneen. Toistaiseksi mitään merkkejä kansannoususta ei kuitenkaan ole.

Monien asiantuntijoiden mukaan todennäköisempää on, että hallinto kiristää otettaan, kun pommitukset päättyvät.

Sisäpoliittisesti haastetta aiheuttavat kohoavat kustannukset arjessa. Yhdysvaltain viranomaiset ovat vakuuttaneet, että sodan aiheuttama öljyn hinnannousu on vain väliaikainen rasite pidemmän aikavälin hyödystä.

Mutta amerikkalaisille äänestäjille Iranin mahdollinen ydinpommi – jota maalla ei sodan alkaessa edes vielä ollut – ei ole konkreettinen uhka välivaalien lähestyessä. Sen sijaan kaatuneet sotilaat ja nousevat polttoaineiden hinnat voivat nopeasti heikentää sodan kannatusta Yhdysvalloissa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Sotien päättyminen on harvoin yhtä selkeää ja yksiselitteistä kuin Yhdysvaltojen voitto natsi-Saksasta ja keisarillisesta Japanista vuonna 1945. Voidaan jopa väittää, että sen jälkeen maa on hävinnyt enemmän sotia kuin voittanut, Collinson sanoo.

Trump kohtaa nyt valitsemansa sodan väistämättömät seuraukset.

Hänen on löydettävä tie ulos ja pystyttävä esittämään se voittona, ennen kuin alkuvaiheen sotilaallinen etumatka hiipuu. Muuten Yhdysvaltoja heikompi vastustaja voi pakottaa sen kuluttavaan testiin kestävyydestä.

Asiantuntijoiden mukaan lähetyksillä annetaan ohjeita piilotteleville agenteille.
Uhka Iranista on saanut tapahtuman kiristämään turvatoimia.
Sanna Ukkolan studiossa everstiluutnantti Christian Perheentupa.
Mainos