Antti Lindtmanin mielestä tätä edellyttää maan talous- ja työllisyystilanne.
– Talouden hätäjarrutus muutoinkin vaikeassa tilanteessa olisi omiaan lisäämään epävarmuutta ja aiheuttamaan levottomuutta. Se ei ole aina kaikkein vastuullisin, joka leikkaa eniten kuluja, vaan se, joka luo uutta kasvua ja työtä. Siinä työssä myös kuntien on oltava mukana, Lindtman sanoi avatessaan Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumin Helsingissä keskiviikkona.
Hänen mukaansa kuntasektorin harteille on kasattu merkittävä vastuu Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen hoitamisesta.
– Kunnat ovat ottaneet vastuun vakavasti ja tehneet jo kipeitä päätöksiä.
Lindtman vakuuttaa, että kuntasektori hoitaa oman osuutensa tavoitteeksi asetetusta kahden miljardin euron tasapainottamisesta vuoteen 2017 mennessä.
– Kunnat toimivat vastuullisesti ja luotettavasti. Meidän kuntapäättäjien on myös itse uskottava itseemme. Negatiivisuuden kierrettä ei saa päästää vauhtiin, vaan uudenlainen alku on löydettävä, hän sanoi.
Lähivuosina kuntien toimintamenot eivät Lindtmanin mukaan saisi kasvaa käytännössä lainkaan. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kuitenkin kasvaa prosentin vuodessa samalla kun opetustoimen palvelujen kysyntä pysyy ennallaan.
Keskeistä Lindtmanin mukaan on myös kuntien veropohjan laajentaminen muun muassa kehittämällä kiinteistöveroa. Kuntaliitto on esittänyt myös pääomaverojen kuntaosuutta. Yhteisövero-osuus on pidettävä jatkossakin vähintään nykyisellä tasolla.
– Kuntasäästöt saavuttavat jossain vaiheessa pisteen, jossa kuntalaisten lakisääteinen oikeus peruspalveluihin tulee kyseenalaiseksi. Tällöin joudutaan arvioimaan, onko valtio toteuttanut niin sanottua rahoitusperiaatetta säätämiensä velvoitteiden rahoituksessa. Jos kunnat joutuvat merkittävästi korottamaan kuntaverojaan selvitäkseen velvoitteistaan, ei rahoitusperiaate toimi, Lindtman sanoi.
Lue myös: Kunnat sopeuttaneet talouttaan – 36 kunnan vuosikate miinuksella
