SDP ja kokoomus taistelevat veroista

BLOGI

Sinipunahallitus näyttää mahdolliselta, vaikka veroista väännetään.
Picture of Alberto Claramunt
Alberto Claramunt
Alberto Claramunt oli Verkkouutisten ja Nykypäivän päätoimittaja 17.9.2021 saakka.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Julkisuudessa spekuloitiin vaalikamppailusta alkaen, miten kokoomus ja SDP kykenisivät sopimaan talouspoliittiset erimielisyytensä.

Tiistaina kokoomus vastasi tähän kysymykseen luovuttamalla hallitustunnustelija Antti Rinteelle vastauksensa. Ytimekkääseen kysymykseen kykenee antamaan ytimekkään vastauksen: vain veroista väännetään ja niissäkin on löydettävissä kompromissi.

Kokoomuksen vastauksen punainen lanka on talouden vakaus ja verotuksen alentaminen kaikissa tuloluokissa keskituloisia painottaen ja eläkeläiset huomioiden. Tässä on ensimmäinen keskustelun paikka, koska siis kokoomuksen linjaus tarkoittaa veronalennuksia myös hyvätuloisille. Ongelma on ratkaistavissa, kun painotus veronalennnuksissa osunee pieni- ja keskituloisiin.

Kokoomus asettaa myös ehdoksi, ettei yrittämisen verottamista kiristetä. Mitä kaikkea yrittämisen verottamiseen lasketaan, jää neuvotteluiden varaan. Tämän ehdon kanssa muuten yhtä tiukkana on keskusta. Keskusta ei kuitenkaan lausunut tuloverotuksesta mitään kovin ehdotonta. Tässä suhteessa kokoomuksen ja keskustan verolinjassa voi nähdä sävyeron.

Yhteisöverotukseen ei olla kajoamassa. Sen Antti Rinne jo vaalikamppailussakin puolittain myönsi antamalla tunnustuksen Jutta Urpilaisen kätilöimälle yhteisöveron alentamiselle.

Selvää on, että SDP ja kokoomus myös vääntävät, mitä SDP:n paaluttama veropohjan laajentaminen tarkoittaa käytännössä. SDP on ajanut rahoitusmarkkinaveroa voimalla. Rahaa pitää löytää jostain lukuisiin lupauksiin, joten uusia verolähteitä kaivetaan tiuhalla kammalla.

Oleellisin huomio kokoomuksen vastauksissa on kuitenkin se, mitä sieltä puuttuu. Kokoomus ei aseta työmarkkinauudistuksia, esimerkiksi paikallista sopimista kynnyskysymykseksi. Tämä kielii siitä, että kokoomus on tosissaan pyrkimässä hallitukseen Antti Rinteen kanssa. Jos sinipunahallitus syntyy, työmarkkinakeskusjärjestöt tulevat aiempaa vahvemmin muokkaamaan Suomen linjaa. EK ja SAK ovat käyneet jo pidempään taustakeskusteluja, miten yhteinen sävel olisi löydettävissä. Jos talous kasvaa kohtuullisesti, työmarkkinauudistusten jäädyttäminen ei ole välttämättä fataalia. Se tosin tarkoittaa sitä, että vuokratyömarkkinat jatkavat kasvuaan. Toisaalta kokoomuksen ensimmäinen ns. kynnyskysymys on tehdä toimia, joilla tavoitellaan vähintään 75 prosentin työllisyysastetta. Tämän tavoitteen sisällä mahdollisesti on mm. paikallisen sopimisen edistäminen ja muita työmarkkinatoimia.

Ja vielä se Kemin sellutehdas. Ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja, jos arvioi, että vihreät nielevät asian retorisen miekkailun jälkeen. Sinipunahallitus on perinteisesti nojannut kasvun luomiseen, eikä hallitustunnustelija Rinne tee tässä poikkeusta.

Parin miljardin investointi Kemiin on sellainen alue- ja valtakunnantaloudellinen paukku, jota ei voida torpata. Investointi perustuu kuitupohjaisten pakkausten kovaan kysyntään, mikä liittyy mm. nettikaupan lisääntymiseen. Samalla tehdas tuottaa ylijäämäsähköä sekä syrjäyttää kiertotalouden vastaista muovia. Sitä paitsi kun metsällä on arvoa (puulla kysyntää), sitä myös hoidetaan. Investointi on lottovoitto Suomelle.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)