Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on huolissaan puheista, joiden mukaan rahaa on eikä velkaa tarvitse maksaa takaisin.
– Jos leviää sellainen ajattelu, että rahaa tulee jostakin ja paljonkin yli sen, mitä me kykenemme todellisuudessa hyvää tuottamaan, niin pidemmän päälle se voi olla vähän ongelmallista. Tämä epäyhtälö, Sauli Niinistö sanoi Poltiikan toimittajat ry:n etätapaamisessa tänään tiistaina.
Niinistö totesi, että rahan määrä on moninkertaistunut, kun keskuspankit ovat luoneet rahaa tyhjästä.
– Epäilen vahvasti, että parin-kolmen vuoden päästä keskusteluun tulee entistä voimakkaammin eräänlainen velkojen anteeksianto, mikä tarkoittaa ikuisuusvelkoja, joita ei ole tarkoituskaan maksaa takaisin. Jos näin käy, niin silloin on tarkkaan pidettävä huolta, että luottamus rahajärjestelmään kuitenkin säilyy.
Presidentti peräänkuuluttaa keskustelua siitä, miten luottamus rahajärjestelmään säilytetään.
– Minä en keksi mitään muuta kuin palaamista perinteiseen talousajatteluun, joka tarkoittaa tarkkaa taloustoimintaa ja ennen kaikkea sitä, että hyvä syntyy työstä ja tuotannosta.
Tilanne hankalampi nyt kuin lama-aikana
Niinistö ei pidä valtiovarainministeriön tänään julkaisemia talouslukuja ”aivan dramaattisina”, jos niitä verrataan 90-luvun lamaan. Ennusteen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna kuusi prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 2,5 prosenttia.
Niinistön mielestä tilanne on kuitenkin hankalampi kuin lama-aikana siinä suhteessa, että koko maailma on nyt samassa veneessä, eikä vienti lähde vetämään, jos kysyntää ei ole.
– Suomen velkamäärä tulee nousemaan mittavasti. Vähän askarruttaa se, mihin tilanteeseen me päädymme parin-kolmen vuoden päästä ei vain Suomessa, vaan globaalissa finanssitaloudessa. Minusta se on aihepiiri, jota vähän vältellään.
Hallituksella yhteisvastuu päätöksistään
Presidentti ei halunnut lähteä ”mestaroimaan” sisäpolitiikassa ”eikä erityisesti etukäteen”, eikä hän vastannut kysymykseen, kuinka tärkeää pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen olisi sopia budjettiriihessä talouden sopeutustoimista.
Niinistö ei myöskään suoraan ottanut kantaa siihen, onko hän huolissaan hallituksen vakaudesta ja mitä vaihtoehtoja hän näkee olevan, jos hallitus kaatuisi.
Presidentti halusi kuitenkin palauttaa yleisellä tasolla mieleen, että hän käytti viime vuonna kahteenkin kertaan eduskunnassa puheenvuoron, jossa hän korosti kahta asiaa.
– Meillä on ollut vähän tempoilevaa hallitustoimintaa siinä mielessä, että hallitukset ovat olleet viime vuosikymmenellä aika lyhytikäisiä verrattuna siihen, mitä jo luulimme uudeksi normaali tilanteeksi vuosituhannen vaiheessa.
Toiseksi Niinistö totesi, että hallitukset toimivat kollegiona.
– Niin kuin puheissani viime vuonna totesin, se tietysti tarkoittaa, että hallituksella on aikamoinen yhteisvastuu siitä, mitä hallitus päättää, onpa sitten kuka tahansa ministeri esittelijänä, Niinistö huomautti.
LUE MYÖS:
Sauli Niinistö: Aion käyttää kauppareissuilla hengityssuojainta
