Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui tiistaina Helsinkiin kokoontuneille suurlähettiläille.
– Ukrainassa aseet edelleen puhuvat. Kuukausi kuukaudelta Venäjä on eskaloinut sotatoimiaan. Se on pommittanut siviili-infrastruktuuria ja kaupunkeja, annektoinut uusia alueita ja käyttänyt aseinaan kylmää ja nälkää. Mustanmeren viljasopimuksesta irrottautumalla Venäjä on ottanut yhä selvemmin panttivangikseen globaalit elintarvikemarkkinat ja ne lukemattomat ihmiset, joita viljan hinnan nousu ankarimmin koskettaa, Niinistö sanoi puheessaan.
Uutta hänen mukaansa kuitenkin on, että nyt puhutaan myös rauhasta.
– Ukrainan ansaitsema oikeudenmukainen ja kestävä rauha lienee yhä kaukana, mutta kaksi sen ääriviivoista alkaa jo hahmottua, hän totesi.
Ensimmäinen Niinistön mukaan on YK:n peruskirjan periaatteiden merkitys.
– Tämä vahvistettiin kansallisten turvallisuusneuvonantajien kokouksessa Saudi-Arabian Jeddassa muutama viikko sitten. Kiinan osallistuminen kokoukseen oli erityisen merkittävä asia.
Toinen Niinistön mukaan on kasvava ja jaettu globaali huoli sodan seuraamuksista.
– Sotaa käydään Ukrainassa, mutta sen varjo lankeaa koko maailmaan.
Niinistö sanoi, että nämä kaksi tekijää tuovat nyt kansainvälistä yhteisöä yhteen keskustelemaan rauhasta.
– Se että keskustellaan lisää itsessään ymmärtämystä. Keskusteluissa paljastunut laaja yhteisymmärrys perusperiaatteista on vielä tätäkin merkittävämpi asia. Se on myös tekijä, jonka Venäjä joutuu ottamaan huomioon, hän sanoi.
– Oikeudenmukainen ja kestävä rauha Ukrainassa on itseisarvo. Tavoitteena se on ukrainalaisille itselleen kallisarvoisin ja mitä välttämättömin. Mutta siinä edistyminen voi palvella laajemminkin rauhan asiaa maailmassa ja edesauttaa globaalien jännitteiden purkamisessa.
Venäjä rakentaa viholliskuvia
Niinistö käsitteli puheessaan myös Suomen suhdetta Venäjään.
– Venäjä rakentaa vauhdilla meistä viholliskuvaa. Tarpeet ovat ensi sijassa Venäjän sisäiset, mutta vaikutuksia on myös ulkoisesti. Siinä syyt ja seuraukset käännetään päälaelleen. Hyökkääjästä tehdään uhri. Suomesta ja lännestä uhka ja vaara. Sellainen on informaatiosodankäynnin kieroutunut luonne, hän sanoi.
– Myös monenmoiseen muuhun ilkeyteen on syytä varautua. Lukuisat kyber- ja hybriditoimet ovat arkipäivää. Puolan ja Latvian rajoilla näkyy jälleen kasvava laittoman siirtolaisuuden paine. Uutiset Ruotsista hälyttävät havahtumaan myös terrorismin uhkaan.
Presidentti muistutti, että myöskään Suomi ei ole immuuni tällaisille toimille.
– Tämä vaatii oman toimintamme ja valmiutemme terävöittämistä. Ei vain suhteessa Venäjään vaan myös laajemmin. Turvallisuuteen sen kaikilla sektoreilla on nyt panostettava ja aukot tilkittävä niin suorituskyvyissä kuin lainsäädännössäkin.
Haaste koskee hänen mukaansa koko Eurooppaa.
– Yhdysvallat kantaa edelleen kovin suurta vastuuta maanosamme turvallisuudesta. Se on tietysti meille arvokasta, mutta ei ole itsestään selvää, että aina on näin asian laita, Niinistö sanoi.
– Kestoteemani on ollut, että Euroopan tulee ottaa oma vastuunsa huomattavasti vakavammin. Viimeistään nyt tuohon vastuunkantoon on pakko herätä. Se ei ole transatlanttisesta yhteistyöstä pois. Päinvastoin. Vahvempi Eurooppa voimistaa myös kykyämme toimia yhdessä Yhdysvaltain kanssa yhdessä.
Tasavallan presidentti Sauli @Niiniston puhe suurlähettiläskokouksessa 22.8.2023 #SLSK2023 https://t.co/5PebRRJM8B
— TPKanslia (@TPKanslia) August 22, 2023