Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi uudenvuodenpuheessaan, että alkanut vuosi ei enteile kaikkialle rauhan aikaa.
– Kulunut vuosi on tuonut silmiemme eteen jatkuvaa sotakuvastoa. Samalla puheet ovat koventuneet. Lujuutta kyllä tässä ajassa tarvitaan. Mutta tarvitaan myös malttia ja rauhallista analyysia. Katseen suuntaamista välillä kauemmas, Niinistö sanoo.
Presidentin mukaan Ukrainan tuen jatkaminen on herättänyt huolta. Kyse ei hänen nähdäkseen ole niinkään tahdon puutteesta tai väsymyksestä.
– Vakavampi aihe on pitkän auttamiskyvyn varmistaminen, resurssien riittävyys. Euroopan on havahduttava. Panostus asetuotantoon ei ole tarpeen vain tarvittavan avun takaamiseksi. Sitä tarvitaan vakuuttamaan, että Eurooppa on vahva, ei sotiakseen, vaan taatakseen rauhan, Niinistö sanoo.
Presidentin mukaan on tärkeää, että myös rauhasta puhutaan.
– Rauhan asian ajaminen ei ole heikkoutta, toisen posken kääntämistä. Rauha on aina voitto. Voitto elämälle ja normaalille kehitykselle. Se on myös sen tosiasian tunnustamista, että kestävät ratkaisut eivät koskaan verso väkivalloin. Ja aikamme huutaa kestäviä ratkaisuja kovemmin kuin koskaan, hän sanoo.
Presidentti korostaa, että sota ei tapahdu tyhjiössä. Kaaos yhtäällä lietsoo sitä usein myös toisaalla. Hän myös muistuttaa, että Venäjä ei ole koskaan niin vahva kuin miltä se näyttää, eikä koskaan niin heikko kuin miltä se vaikuttaa.
– Tämä aikojen kuluessa moneen asuun taipunut lausahdus sisältää totuuden siemenen, Niinistö toteaa.
Sota nostaa päätään ja haastaa tuntoja myös muualla.
– Gazan tilanne kauhistuttaa. Ensin terroristinen pahuus näytti julmimmat kasvonsa. Sitten siihen vastattiin erittäin kovalla kädellä. Pahinta on siviilien kärsimys ja hätä konfliktin molemmin puolin. Nyt on kiire saada aikaan humanitäärinen tulitauko ja panttivankien vapauttaminen. Sen jälkeen on löydettävä tahto ja keinot kohti kestävää kahden valtion mallia. Muuta vaihtoehtoa ei ole, presidentti sanoo.
Nato-jäsenyys on Niinistön mukaan suuri muutos Suomen turvallisuuspolitiikassa. Hänen mukaansa Suomi määritti itse asemansa ja tulee myös jatkossa niin tekemään.
– Suomen turvallisuus on nyt aiempaakin vakaammalla pohjalla. Perustukset olivat hyvässä kunnossa jo ennen Nato-jäsenyyttä. Jopa niin, että tuo Suomen malli saa nyt kovasti huomiota; ”suomalaistuminen” saattaa olla monille kokonaisturvallisuuden osalta hyvä tavoite, Niinistö toteaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että ulkopoliittisena toimijana Suomi on kuitenkin edelleen se sama Suomi, ilman etuliitteitä.
– Toistan jo keväällä 2022 sanomani: emme ole kasvaneet itseämme isommaksi eikä meidän turvallisuutemme ole keneltäkään pois, Niinistö linjaa.
Niinistön mukaan on Suomen etujen mukaista edelleen etsiä kumppanuuksia ja yhteisiä nimittäjiä laajasti.
– Ulkopoliittisesti tärkeimpinä viiteryhminämme säilyvät Euroopan unioni ja Pohjoismaat, hän lisää.
Globaalin tulevaisuuden osalta Presidentti näkee kaksi hallitsevaa kohtalonkysymystä. Ensimmäinen koskettaa ilmastonmuutosta
– Viimeisin ilmastokokous Dubaissa nostatti toivon kipinää: maailman johtajat tunnustivat ensimmäistä kertaa tarpeen siirtyä pois fossiilisista polttoaineista, presidentti sanoo.
Toinen suuri kysymys koskee hänen mukaansa maailman jakautumista ja erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen suhdetta.
– Maiden presidenttien tapaaminen pitkästä aikaa oli sekin jo itsessään merkittävää. Se antoi molemmille myös mahdollisuuden asenteiden ja asetelmien kartoittamiseen, hän toteaa.
Kyseessä oli viimeinen Sauli Niinistön tasavallan presidenttinä pitämä uudenvuodenpuhe.
