MTV3:n tasavallan presidentin kyselytunnissa Sauli Niinistö sanoi, ettei hän näe merkkejä siitä, että Vladimir Putinin asema olisi Venäjällä jotenkin epävarma. Turvallisuuskoneisto vaikuttaa olevan edelleen Putinin takana.
Jo Nato-jäsenhakemusprosessin aikana Suomi varautui mahdollisiin Venäjältä tuleviin toimiin, joten maan ulkopoliittisessa johdossa on ollut koko ajan tietynlaiset suunnitelmat valmiina itänaapurin epävakautta varten.
Venäjän ydinaseiden siirtoa Valko-Venäjälle tasavallan presidentti kuvailee länttä vastaan kohdistetuksi pelotteeksi ja pitää sitä vastuuttomana toimintana. Hän myös arvelee Kiinan jarruttelevan Venäjää tämän ydinaseuhossa.
Niinistö sanoi, että Norja on onnistunut Nato-maana hyvin hoitamaan suhteensa Venäjään, mutta tosiasia on, että jatkossa Suomen suhteen rajoittuvat Venäjän kanssa pakollisiin ja välttämättömiin asioihin. Muut suhteet jäävät vähille ja oletettavasti pitkäksikin aikaa.
Ruotsin Nato-jäsenyys riippuu Turkista
Niinistö katsoo, että Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen saattaisi tapahtua positiivista liikettä ennen Vilnan huippukokousta tai sen aikana.
Unkari on puhunut Ruotsin Nato-jäsenyyden vahvistamisesta vasta ensi syksynä. Tasavallan presidentti katsoo Unkarin vastahankaisuuden takana olevan Turkki eikä Venäjä.
Hän kuvailee Turkin vastustusta eräänlaiseksi varjoksi, jonka poistuttua Unkari on valmis toimimaan nopeasti. Niinistö muistutti Unkarin pääministerin Viktor Orbànin sanoneen hänelle, ettei Unkari aio olla viimeinen jäsenyyden ratifioija.
Presidentti Niinistö kertoi Turkin vaativan Ruotsilta edelleen pitkää nimilistaa luovutettavista henkilöistä. Samoin Turkkia hiertää Ruotsin sisäiset päätökset, kuten luvan myöntäminen Koraanin polttamiselle.
Tasavallan presidentin mukaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on tietoinen ja ymmärtää sen, ettei ”Suomen Nato-jäsenyys ole täydellinen ilman Ruotsia”.
Hän ei kuitenkaan näe tilannetta arvovaltatappiona Natolle, mutta liittouman kannalta ”kiusallisena” kylläkin, ettei päätöstä Ruotsin jäsenyydestä saada tehtyä
– Ruotsi täyttää Naton kriteerit Suomen tapaan, mutta nyt Turkki vaikuttaa asettavan Naton ulkopuoliset omat kriteerinsä liittoumaan liittymiselle, huomautti presidentti Niinistö.
Suomen tuki Ukrainalle jatkuu
Vilnan huippukokouksessa käsitellään myös Ukrainaa, joka myös toivoo selvää polkua Nato-jäsenyyteen.
– Kyllä Suomessa on suhtauduttu hyvin myönteisesti Ukrainan Nato-jäsenyyden edistämiseen. Tämä myös toistettiin, kun Volodymyr Zelenskyi kävi Suomessa, sanoi presidentti Niinistö.
Yleisökysymykseen siitä, voisiko Suomi luovuttaa Ukrainalle vanhempaa mallia olevansa Leopard 2A4-panssarivaununsa, joita on 138 kappaletta, vastasi presidentti Niinistö seuraavasti:
– Niin ne ovat eräs puolustuksemme rakenne. Vaikka uudempia on, täytyy meidän kuitenkin koko ajan pitää mielessä, että Suomi kattaa puolet tuosta Naton itärajasta. Kyllä meidän on pidettävä oma valmiutemme korkealla tasolla, ja tiedän, että tätä muissa Nato-maissa myös arvostetaan.
Niinistö arvelee, että suomalaista aseapua Ukrainalle on arvosteltu, koska Suomi ei ole kertonut julkisuudessa, mitä apua kulloinkin ukrainalaisille on toimitettu.
– Mutta jos katsotaan kokonaisvolyymiä, jonka olemme aseelliseen apuun antaneet, niin kyllä me olemme siellä kärkipäässä. Pitää paikkansa, että Yhdysvallat tai Iso-Britannia ovat antaneet paljon, mutta jos jaamme tukemme per capita, niin kyllä me olemme varmasti vielä edellä.
Presidentti Niinistön mukaan Suomen puolustusvoimissa mietitään koko ajan mitä voitaisiin antaa Ukrainalle.
– Se on ihan selvä asia, että Ukrainan apu jatkuu. Niin pitkään kuin Ukraina saavuttaa oikeudenmukaisen rauhan.