Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) ihmettelee tapaa, jolla Helsingin Sanomien julkaisema artikkeli käsittelee ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion järjestämiä rukoushetkiä.
– Miksi rukoileminen kristityssä maassa leimataan jotenkin oudoksi? KD-ek-ryhmä on rukoillut kerran viikossa 1970-luvulta lähtien, oma esikuntani myös viikoittain ennen työpäivän alkua, Essayah kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Artikkelin mukaan Tavio on järjestänyt ministerikabinetissaan kuukausittaisia rukoushetkiä. Tavion erityisavustaja Tuomas Tähti korostaa Helsingin Sanomille, että rukoushetket eivät liity ministeriön päätöksentekoon. Myöskään virkakunta ei Tähden mukaan ole osallistunut niihin.
Myös Helsingin Hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo hämmästelee tapaa, jolla artikkeli suhtautuu rukoiluun.
– Jos ministeri haluaa joskus hiljentyä ja hakea voimaa rukoilemalla joidenkin työkavereidensa kanssa, onko se epäilyttävää? Pitääkö sitä selitellä tai perustella? Laajasalo kysyy viestipalvelu X:ssä.
Hän arvioi, että rukoilu on yleinen ilmiö poliitikkojen keskuudessa ympäri maailman.
– Veikkaan, että saattaa olla jopa enemmän maita, joissa ministeri työkavereidensa kanssa silloin tällöin sanoo rukouksen kuin niitä, joissa ei koskaan sano, Laajasalo kirjoittaa.
Miksi rukoileminen kristityssä maassa leimataan jotenkin oudoksi? KD-ek-ryhmä on rukoillut kerran viikossa 1970-luvulta lähtien, oma esikuntani myös viikoittain ennen työpäivän alkua. HS:n tiedot: Ministeri Ville Tavio toi uudet tuulet ulkoministeriöön – https://t.co/hCuLg1swJA
— Sari Essayah (@SariEssayah) August 7, 2024
En ota kantaa ministerin työhön, linjauksiin enkä politiikkaan.
Uutisen käsittelytapa rukouksen osalta herättää sen sijaan kysymyksiä.
Jos ministeri haluaa joskus hiljentyä ja hakea voimaa rukoilemalla joidenkin työkavereidensa kanssa, onko se epäilyttävää? Pitääkö sitä…
— Teemu Laajasalo (@teemulaajasalo) August 7, 2024