Hallitus uudistaa yrittäjien eläkejärjestelmää ja muuttaa YEL-maksujen perusteita vuodesta 2028 alkaen. Uudistuksesta päätettiin keskiviikkona päättyneessä kehysriihessä. Kerromme uudistuksesta tarkemmin tässä jutussa.
Samalla uudistus tarkoittaa sitä, että nykyinen hallitus kumoaa edeltäjänsä eli Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemän YEL-uudistuksen. Marinin hallituksen uudistus herätti yrittäjissä voimakasta arvostelua, sillä yrittäjien YEL-maksut eivät perustuneet enää todellisiin työtuloihin. Erityisesti pienyrittäjät ovat pitäneet maksuja liian korkeina suhteessa todellisiin tuloihin, ja osa on lopettanut toimintansa kustannusten vuoksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan Marinin hallituksen YEL-muutosten tarkoitus oli ”varmasti paperilla hyvä”, mutta käytännön yrittäjyyden todellisuudelle vieras.
– [Marinin] hallitus kytki yrittäjät tiukasti holhouksen alaisiksi tavalla, joka ei suinkaan lisännyt turvallisuutta, vaan söi halua yrittää. Silloisena tavoitteena oli, että yrittäjän työtulo vastaisi palkkaa, joka olisi maksettava ulkopuoliselle ammattilaiselle, Purra kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Purra huomauttaa, että seuraus oli karu: pakolliset maksut nousivat pienillä yrittäjillä tilanteessa, jossa moni pienyrittäjä oli jo valmiiksi ahtaalla.
Ministerin mukaan ongelma on pitkäikäinen. Yrittäjien eläkejärjestelmän luominen on Purran mukaan jäänyt muiden eläkejärjestelmien rakentamisen jalkoihin.
– Edellinen hallitus toteutti sitä, mitä vasemmisto mekaanisesti aina kaikessa tekee: se tuputtaa hoivaa kaikille, joiden se olettaa olevan kyvyttömiä huolehtimaan itsestään – oli kyse sitten startup-yrittäjästä tai turvapaikanhakijasta. Mutta yrittäjän ykköstoive on harvoin ulkopuolelta tuputettu huoli tai lisäsääntely. Yrittäjä kaipaa ennen kaikkea taloudellista toimintavapautta.
Uudistus lisää yrittäjien valinnanvapautta
Hänen mukaansa nyt on aika kääntää suuntaa ja palauttaa valta sille, jolle se kuuluu.
– Ratkaisun ytimessä on valinnanvapauden lisääminen. Jatkossa yrittäjä voi itse valita, perustuuko hänen YEL-vakuutuksensa nykyiseen teoreettiseen työtuloon vai todellisiin, veronalaisiin ansiotuloihin. Uudistuksessa yrittäjä sitoutuisi valintaansa esimerkiksi kolmeksi vuodeksi, ja työtulon tulisi olla vähintään 50 prosenttia todellisista ansiotuloista.
Purran mukaan tämä uudistus korjaa merkittävän epäkohdan: se laskee YEL-maksuja valtaosalla yrittäjistä, erityisesti alimpien tulojen kohdalla.
– Kun eläkeyhtiöiden laskurit eivät enää pakota pienituloisia yrittäjiä ylisuuriin maksuihin, käteen jäävä tulo kasvaa. Tämä parantaa työnteon kannustimia ja tekee uuden yrittämisestä houkuttelevampaa.
Hänen mukaansa kyse on mallista, joka huomioi yrittäjien erilaiset elämäntilanteet.
– Joillekin todellisten tulojen malli sopii, joillekin ei – pääasia on, että yrittäjä saa itse päättää, Purra huomauttaa.
Samalla kun yrittäjän maksuosuus joustaa, valtio kantaa vastuuta rahoituksesta Purran mukaan tavalla, joka ei kurista maallemme äärimmäisen tärkeää kasvua.
– Maksuhelpotusten kohdistaminen pienituloisille ja aloittaville yrittäjille on investointi tulevaisuuteen. Kun yrittäjän lisätyöstä jää enemmän itselle, koko yhteiskunta voittaa lisääntyneen toimeliaisuuden kautta.
Lopuksi ministeri myöntää, että uudistus ei ole täydellinen, mutta se on tässä tilanteessa paras mahdollinen ja ennen kaikkea parannus vanhaan.