Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallitus kokoontui vuosien 2023-2036 kehysriiheen Ukrainan sodan vuoksi vakavissa merkeissä.
– Hallitus on linjannut mittavista investoinnista sotilaalliseen maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen. Teemme myös kaikkemme Ukrainasta tänne saapuvien ihmisten auttamiseksi, pääministeri sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Marinin mukaan hallitus päätti myös merkittävästä TKI-rahojen kokonaisuudesta.
– Lisäämme julkista rahoitusta tieteeseen ja innovaatioihin, ja otamme käyttöön TKI-verokannustimen, hän kertoi.
Lisäksi Marin listasi kestävän kehitykset tavoitteet, hoitotakuun toimeenpanon ja sosiaalitukien aikaistetun indeksikorotuksen.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan kehysriihen tuloksilla tavoitellaan kolmea kestävää tavoitetta, nämä ovat sosiaalinen kestävyys, luonnon sekä talouden kestävyys.
– Uudistumme, varaudumme ja haemme vakaan kasvun pohjaa.
Saarikko totesi, että koronakriisin vaikutukset talouteen olivat pääosin tilapäisiä, sodan vaikutukset voivat olla pysyviä. Silti hänen mukaansa 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen näyttää todennäköiseltä.
Puolustukseen kaksi miljardia euroa
Saarikon mukaan kevään lisätalousarviossa puolustusmenoihin tulee 200 miljoonan euron lisärahoitus ja tulevina vuosina puolustusvoimien toimintamenoihin lisätään 130-200 miljoonaa euroa.
Rajavartioston valvontalentokoneiden hankintaan varaudutaan noin 160 miljoonalla eurolla.
Neljän vuoden aikana puolustukseen on tulossa yhteensä kahden miljardin lisäpanostukset, joista 1 740 miljoonaa euroa materiaalihankintoihin.
Tieteestä ei leikata
Selkeästi suurin osa säästöistä päätetyistä 370 miljoona euron säästöistä, 127 miljoonaa euroa, kohdistuu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle. 42 miljoonaa kohdennettiin kehystasoa madaltamalla.
Maa- ja metsätalousministeriöltä leikataan 40 miljoonaa, samoin ulkoministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä yhteensä 926 miljoonaa, kertoi Saarikko.
– Tieteestä ja tutkimuksesta ei leikata, Saarikko sanoi.
Investointeja tutkimukseen ja kehitykseen ja innovaatioihin
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Valtion T&K-rahoitus on vuonna 2023 noin 2,3 miljardia euroa.
Vuoden 2023 valtion T&K-panosten kokonaisuutta (määrärahoja ja valtuuksia) korotetaan kaikkiaan noin 350 miljoonalla eurolla edelliseen kehykseen verrattuna.
Lisäksi hallitus linjasi, että lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin otetaan käyttöön osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta ensi vuodesta alkaen. Verokannustin valmistellaan siten, että sen taloudellinen vaikutus olisi staattisesti arvioiden vuositasolla noin sata miljoonaa euroa.
Julkisen talouden suunnitelmassa on varauduttu myös jatkovuosien osalta vastaavan suuruisiin T&K lisäyksiin seuraavan vaalikauden vuosina T&K-menojen nostamiseksi parlamentaarisen linjauksen mukaisesti neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Ukrainalaisia pakolaisia autetaan
Hallituksen mukaan Suomi toivottaa tervetulleeksi Ukrainan sota-alueelta pakenevat ihmiset ja haluaa auttaa heitä.
Hallituksen tavoite on, että EU:n direktiivin nojalla tilapäisen suojelun piirissä olevat pakolaiset asettuvat nopeasti osaksi yhteiskuntamme arkea, työelämää ja palveluita. Hallitus pitää perusteltuna, että Suomeen sotaa pakenevien työnteko mahdollistuu myös nopeasti ja joustavasti.
Hallitus korvaa pakolaisten palveluista aiheutuvia kustannuksia kunnille tilapäisen suojelun käyttöönotosta lähtien.
Noin 16 000 Ukrainan kansalaista on hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Maahanmuuton lisämenoihin varataan kehyskaudelle noin 0,8-0,3 miljardia euroa vuodessa kehyskaudella muun muassa vastaanoton menoihin ja asiakkaille maksettaviin tukiin sekä Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin, perusopetukseen valmistavaan opetukseen ja etuusmenoihin.
Kunnille turvataan Ukrainasta tulevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä koituvat kustannukset. Lisäksi määrärahaa varataan kotoutumiskoulutukseen, valtion korvauksiin kotouttamisesta sekä oikeusministeriölle turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja perheenyhdistämisen menoihin.
Nämä lisämenot katetaan poikkeuksellisesti kehyksen ulkopuolisina menoina. Menoihin liittyy suurta epävarmuutta. Määrärahatarve on riippuvainen muun muassa tulijoiden toteutuvasta lukumäärästä ja heidän työllistymisestään. Määrärahatarve perustuu arvioon, jonka mukaan vuonna 2022 jätettäisiin 60 000 tilapäisen suojelun hakemusta ja 6 000 turvapaikkahakemusta.
Rahoitus kehyksen ulkopuolisina menoina
Reaktiona Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan länsimaat ovat asettaneet talouspakotteita Venäjälle, minkä seurauksena Suomen talouskasvu hidastuu viennin ja teollisuustuotannon kautta.
Valtiovarainministeriön mukaan kuluttajahintojen nousun seurauksena BKT:n kasvu hidastuu kotitalouksien ostovoiman heiketessä ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuessa.
Ennusteessa oletetaan, että sota ei laajene ja nyt olemassa olevat pakotteet jäävät voimaan puolin ja toisin.
– Keskeistä talouden kannalta on, että raaka-aineiden ja energian saatavuus Venäjältä Eurooppaan häiriintyy, mutta ei keskeydy, ministeriö sanoo.
Venäjän aloittaman sodan vuoksi sekä vakavassa ja merkittävästi muuttuneessa koko Eurooppaa koskettavassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa hallitus tekee kehyspoikkeuksen.
Tämä tarkoittaa sitä, että tilanteeseen välittömästi liittyvät maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden, kyberturvallisuuden välttämättömät menolisäykset katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina.
Samoin Ukrainaan annettu apu, sotaa pakenevien ukrainalaisten auttaminen ja sotaan liittyvien pakotteiden välittömät vaikutukset valtion toiminnalle katetaan niin ikään kehyksen ulkopuolisina menoina.
Kehyksen ulkopuolisina rahoitetaan myös vuosien 2022-2023 määräaikaisia huoltovarmuuden kannalta välttämättömiä toimia, erityisesti investointeja, jotka samanaikaisesti sekä lisäävät kotimaista energiantuotantoa että tukevat uuden fossiilista energiaa korvaavan teknologian hyödyntämistä.
Samoin näihin rinnastettavat äkillisen energiahintojen nousun takia tehtävät vuoden 2022 yksittäiset toimet sopeutumisen siirtymäajalla katetaan kehyksen ulkopuolelta.
Vuonna 2023 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan noin 79,4 miljardia euroa, mikä on noin 13,9 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2022 on budjetoitu.
Valtiovarainministeriön mukaan menotason kasvu johtuu ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, joka muuttaa julkisten menojen rakennetta. Uudistuksen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee vuodesta 2023 alkaen noin 13,9 miljardilla eurolla. Ilman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta budjettitalouden menot pysyisivät siis likimain vuoden 2022 tasolla.
Vuosina 2023—2026 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan keskimäärin noin 79,8 miljardia euroa vuoden 2023 hintatasossa. Vuonna 2026 budjettitalouden menot ovat noin 79,9 miljardia euroa vuoden 2023 hintatasossa.
Kehyskauden menotasoa korottaa merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan takia tekemät määrärahapäätökset.
Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan ensi vuonna noin 144 miljardiin euroon vuonna 2023. Valtionvelan kokonaismäärän suhde bruttokansantuotteeseen nousee koko kehyskauden.
Vuonna 2026 valtionvelan arvioidaan olevan noin 165 miljardia euroa, mikä on noin 54 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.