Salaiset suunnitelmat: Näin Moskova iskisi ydinaseilla Euroopassa

Vuotaneiden asiakirjojen mukaan Venäjän laivasto on harjoitellut taktisten ydinaseiden käyttöä mahdollisen konfliktin alkuvaiheessa.
Venäjän laivaston aluksia. AFP / LEHTIKUVA / YAMIL LAGE
Venäjän laivaston aluksia. AFP / LEHTIKUVA / YAMIL LAGE

Venäjän laivasto on harjoitellut iskuja syvällä Euroopassa sijaitseviin kohteisiin muun muassa ydinohjuksilla mahdollisessa konfliktissa Naton kanssa, kertoo Financial Times viitaten haltuunsa saamiin salaisiin asiakirjoihin.

Karttoihin merkityt kohteet ulottuvat Ranskan ja Britannian rannikoille asti, ja niitä on kuvattu yksityiskohtaisesti upseereille järjestetyssä tilaisuudessa ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

FT on aiemmin raportoinut samasta Venäjän asevoimien salaisesta asiakirjakokonaisuudesta, jonka mukaan Moskova on harjoitellut taktisten ydinaseiden käyttöä mahdollisen konfliktin alkuvaiheessa globaalin suurvallan kanssa.

Viimeisimmät paljastukset osoittavat, kuinka Venäjä visioi sen ja lännen välistä konfliktia, joka ulottuisi Naton etulinjan valtioiden muodostamaa rajaa syvemmälle ja sisältäisi sarjan ylivoimaisia iskuja Länsi-Euroopassa. Länsimaiset lähteet näyttivät asiakirjat FT:lle.

Vuosien 2008–2014 välisenä aikana laaditut asiakirjat sisältävät kohdeluettelon ohjuksille, jotka voivat kuljettaa joko tavanomaisia taistelukärkiä tai taktisia ydinaseita. Venäläiset upseerit korostavat ydiniskujen käytön etuja konfliktin varhaisessa vaiheessa.

Venäläisupseereille järjestetyssä tilaisuudessa kävi myös ilmi, että Venäjä on säilyttänyt kykynsä kuljettaa ydinaseita pinta-aluksilla. Tähän liittyy asiantuntijoiden mukaan merkittäviä eskalaation tai onnettomuuksien lisäriskejä.

Poimintoja videosisällöistämme

Asiakirjassa todetaan, että laivasto ”pystyy liikkumaan hyvin”, mikä sallii sen suorittaa ”yhtäkkisiä ja ennaltaehkäiseviä iskuja sekä massiivisia ohjusiskuja…eri suunnista”. Tämän lisäksi ydinaseet on ”pääsääntöisesti” tarkoitettu käytettäviksi ”yhdessä muiden tuhoamiskeinojen kanssa” Venäjän tavoitteiden saavuttamiseksi.

Asiakirjat lukeneet analyytikot sanovat niiden olevan yhdenmukaisia sen kanssa, miten Nato arvioi Venäjän laivaston pitkän kantaman ohjusiskujen uhkaa ja nopeutta, jolla Venäjä todennäköisesti turvautuisi ydinohjusten käyttöön.

Asiakirjoissa viitataan myös niin sanotun näytösluonteisen iskun mahdollisuuteen – ydinaseen räjäyttämiseen syrjäisellä alueella ennen varsinaista konfliktia länsimaiden pelottelemiseksi. Venäjä ei ole koskaan myöntänyt, että tällaiset iskut kuuluvat sen doktriiniin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

 

 

Kuolonuhrien joukossa on kaksi lasta ja haavoittuneita on 15, mutta raunioissa on vielä ihmisiä.
Suomi on vain suojannut itseään Venäjän pahenevalta aggressiolta ja tukenut Ukrainaa, huomauttaa Pekka Toveri.
Ukraina vapauttaa alueita nopeammin kuin Venäjä ehtii valtaamaan uusia.
Mainos