Saksan liittokansleri Friedrich Merzin varomattomista sanoista ehti kulua vain päiviä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti vetävänsä 5000 amerikkalaissotilasta pois Saksasta ja aikovansa nostaa tulleja eurooppalaisille autoille – mikä osuu erityisesti Saksaan.
Pentagon kertoi perjantaina, että aiemmin suunniteltu pataljoona, jonka myötä Saksaan sijoitettaisiin keskipitkän kantaman ohjuksia, muun muassa Tomahawkeja, ei toteudu.
Ongelmat kärjistyivät viime viikon maanantaina, kun aiemmin Euroopan ”Trump-kuiskaajaksi” mielinyt Merz sanoi Yhdysvaltojen tulleen ”nöyryytetyksi” Iranin sodassa ja ilmoitti, että hänen nähdäkseen Yhdysvalloilla ei ole strategiaa ulos sodasta. Aiemmin Trump oli arvostellut sitä, että Nato-liittolaisilta ei ole tullut riittävästi tukea Iranin sodassa.
Trump vastasi Merzille nopeasti. Presidentti muun muassa kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että liittokanslerin tulisi käyttää ”enemmän aikaa rikkinäisen maansa korjaamiseen… ja vähemmän aikaa niiden maiden asioihin sekaantumiseen, jotka pyrkivät poistamaan Iranin ydinohjelmaan liittyvän uhan”.
Pentagonin mukaan 5000 sotilasta, mikä on noin seitsemäsosa alueella olevien joukkojen kokonaisvahvuudesta, lähtisi Saksasta 6–12 kuukauden aikana. Lauantaina Trump kertoi tämän olevan vasta alkua.
Vetäytyvät 5000 sotilasta saattavat kuulua joukkoihin, joita presidentti Joe Biden lisäsi Eurooppaan vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Bidenin hallinto oli itsekin pyrkinyt vetämään nämä joukot pois, joten Trumpin liike voi tältä osin merkitä paluuta aiempaan tilanteeseen.
Economist-lehden mukaan saksalaisviranomaisia huolettaakin enemmän ohjuksiin liittyvä päätös. Vuonna 2024 Biden ja Merzin edeltäjä Olaf Scholz sopivat järjestelystä, jossa Saksaan sijoitettaisiin tänä vuonna ”monialainen taisteluosasto” – pataljoona kolmella keskipitkän kantaman ohjusjärjestelmällä. Mukana piti olla muun muassa kehittyneitä hypersoonisia ohjuksia, jotka näyttävät nyt päätyvän Lähi-itään.
Sopimuksen tavoitteena oli kaventaa Euroopan pelotevajetta suhteessa Venäjään, joka on sijoittanut ydinasekykyisiä Iskander-ohjuksia Kaliningradiin. Järjestelyn oli määrä olla väliaikainen ratkaisu, kun Euroopan maat kehittävät omia kykyjään. Saksa käyttää valtavia summia armeijansa vahvistamiseen, mutta rahakaan ei paikkaa vajetta lyhyellä aikavälillä.
Saksalaispäättäjät ovat yrittäneet rauhoittaa tilannetta. Puolustusministeri Boris Pistoriuksen mukaan Trumpin päätös oli ”ennakoitavissa”, koska Euroopan on muutenkin otettava enemmän vastuuta puolustuksestaan.
Merz korosti sunnuntaina työskentelevänsä transantlanttisen suhteen eteen ja haluavansa yhä tehdä yhteistyötä myös Trumpin kanssa. Liittokansleri vaikutti myös vahvistavan sen, ettei suunniteltuja ohjuksia Saksaan tule.
– Objektiivisesti tarkastellen Yhdysvalloilla on tuskin mahdollisuuksia toimittaa tämänkaltaisia asejärjestelmiä. Amerikkalaisilla itselläänkään ei ole niitä tällä hetkellä riittävästi, Merz totesi.
Asiantuntijan mukaan merkittävintä asiassa on Naton pelotteen rapautuminen.
– Ei ole väliä vedetäänkö joukot pois vai ei, tai tulevatko kyvykkyydet vai eivät, sanoo berliiniläisen ajatushautomon asiantuntija Christian Mölling.
– Pelote on mielen peliä, ja kyvykkyydet ilman poliittista tahtoa ovat hyödyttömiä.
LUE MYÖS:
Laki voi jarruttaa USA:n päätöstä siirtää joukkoja pois Saksasta