Ukrainan droonipuolustuksen ratkaiseva etu ei perustu yksittäiseen ilma-alukseen, tutkaan tai torjuntamenetelmään, kirjoittavat Thomas Van Vynckt ja Artem Veselov United24:ssä. Kilpailuetu perustuu innovaatioekosysteemiin, joka tunnistaa rintaman tarpeen, muuttaa sen tekniseksi ratkaisuksi ja palauttaa ratkaisun käyttöön vastustajaa nopeammin. Droonisodassa suorituskyky vanhenee nopeasti, ellei ohjelmistoja, sensoreita ja toimintatapoja kyetä mukauttamaan vihollisen vastatoimiin.
Ilmapuolustuksessa nopeus on sekä taktista että organisatorista. Kohde on havaittava, luokiteltava ja seurattava sekunneissa, mutta koko torjuntaketjua on kyettävä päivittämään päivissä tai viikoissa. Pienten ja matalalla lentävien droonien erottaminen taustakohinasta vaatii kerroksellisen havaintoverkon: yhden sensorin katve tai häirintä ei saa lamauttaa koko järjestelmää.
Yhdysvaltain maavoimien analyysissa nostetaan esiin hajautetut akustiset sensorit, jotka täydentävät tutkia ja välittävät luokiteltuja havaintoja johtamisjärjestelmään. Liittovaltion tilintarkastus- ja arviointivirasto GAO:n mukaan droonitorjunta edellyttää lisäksi radiotaajuus- ja infrapunasensoreita.
Pelkkä sensorien määrä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Ratkaisevaa on sensorifuusio: kyky yhdistää havainnot yhteiseksi tilannekuvaksi sekä muuttaa nopeasti luokittelumalleja, hälytysrajoja ja torjunnan prioriteetteja. Kyse on yhtä lailla ohjelmiston ja johtamisen haasteista kuin laitehankinnoistakin.
Ukrainassa rintamayksiköt, insinöörit, yritykset, vapaaehtoiset ja viranomaiset muodostavat nopean palauteketjun. Operatiivinen havainto voidaan muuttaa ohjelmistopäivitykseksi, komponentiksi, koulutusohjeeksi tai taktiikaksi ja testata välittömästi todellisessa käyttöympäristössä. Jokainen torjuntatilanne parantaa seuraavaa versiota.
Yhdysvalloilla on kehittyneitä tutkia ja torjuntavälineitä, mutta suljetut rajapinnat sekä hitaat hankinta- ja hyväksyntäprosessit voivat muuttaa teknisen vahvuuden jäykkyydeksi – ratkaisu saattaa vanhentua jo ennen käyttöönottoa. Edullisten droonien massamaiseen torjuntaan tarvitaan modulaarisia järjestelmiä, avoimia tiedonsiirtorajapintoja ja kykyä valita kuhunkin tilanteeseen edullisin, mutta riittävän tehokas torjuntakeino.
Yhdysvaltojen Ukrainalle toimittama kalusto osoittaa, että yhteistyön tekninen perusta on jo olemassa. Nyt jatkuvasta mukauttamisesta on tehtävä järjestelmän normaali ominaisuus.
Siksi yhteistyö ei saa rajoittua kalustokauppaan. Ukrainalaiset operaattorit ja kehittäjät on otettava mukaan yhteisiin testiryhmiin, rajapinnat on avattava nopeille päivityksille ja järjestelmiä on harjoitettava häirityissä toimintaympäristöissä.
Tavoitteena on yhdistää Yhdysvaltojen mittakaava Ukrainan palautenopeuteen. Muutoin Yhdysvallat voi omistaa maailman kehittyneimpiä komponentteja mutta hävitä sopeuttamiskilpailun. Yhdessä näistä vahvuuksista voidaan rakentaa droonitorjunta, joka kehittyy uhkaa nopeammin.