Venäjä tavoittelee yhtäaikaista hyökkäystä 2000 droonilla, varoittaa Saksan puolustusministeriön Ukraina-osaston johtaja, kenraalimajuri Christian Freuding. Asiasta kertoo Ukrainska Pravda.
Freudingin mukaan tällaiset massiiviset droonimäärät voisivat ylikuormittaa Ukrainan ilmapuolustuksen. Ukrainan ulkomaantiedustelupalvelu SZRU on aiemmin kertonut, että Venäjä tavoittelee valmistavansa kaksi miljoonaa FPV-droonia ja 30 000 pitkän kantaman droonia kuluvan vuoden aikana.
Iskuissa käytettyjen droonien määrä on jo nyt kasvussa.
Viime vuonna suuria droonihyökkäyksiä nähtiin noin 10–12 päivän välein, ja yhdessä hyökkäyksessä käytettiin keskimäärin 100 droonia. Nyt iskuja on 3–5 päivän välein, ja yhdessä iskussa voidaan käyttää jopa 700–800 droonia. Iskut myös kohdennetaan vain yhteen kohteeseen hajauttamisen sijaan.
Tuhovoimaa lisää myös se, että uusien, kehittyneempien droonien räjähdepanos voi olla nykymalleissa jopa puolet aiempaa suurempi, ja niihin on yhä vaikeampaa kohdistaa elektronista sodankäyntiä.
Merkittävä ongelma on myös se, että Venäjän droonit lentävät entistä korkeammalla.
– Sen takia ilmapuolustuksen, mukaan lukien meidän tehokkaaksi todetun Gepardin, on vaikeampaa osua niihin, Freuding kertoo.
– Kiovan kadulla liikkuvat tuliyksiköt eivät ole enää yhtä tehokkaita konekivääreineen. Kun ne [droonit] lentävät korkealla ja laskeutuvat jyrkemmin kohti kohteitaan, on niitä vaikeampaa torjua.
Ukraina sanoo, että se pystyy torjumaan noin 80 prosenttia drooneista. Jos Venäjä kuitenkin iskee 700 droonilla sekä lukuisilla risteilyohjuksilla, tarkoittaa 20 prosenttia siltikin lähes 140 onnistunutta iskua.
– Sotilaskohteisiin aiheutuu vahinkoa, mutta […] energia-infrastruktuuriin ja siviilikohteisiin myös. Tavoitteena on lannistaa väestöä ja pakottaa heidät luovuttamaan.
– Mutta jos katsot sotahistoriaa, ei se ole koskaan toiminut kovinkaan hyvin, Freuding pohtii.
Kenraali sanoo, että suurten drooniparvien torjumiseen tarvitaan uudenlaisia älykkäitä keinoja. Esimerkiksi yksi Shahed-drooni maksaa 30 000–50 000 euroa, mutta sen alasampuminen Patriot-ohjuksella maksaa viisi miljoonaa euroa.
Tällainen ei ole kestävää.
Ukraina kaipaisikin Freudingin mukaan massadroonihyökkäysten torjumiseksi halvan droonintorjuntajärjestelmän, joka maksaisi 2 000–4 000 euroa. Venäjän drooni-iskuja voitaisiin myös ennaltaehkäistä iskuilla Venäjällä sijaitseviin sotilaslentokoneisiin, lentotukikohtiin ja puolustusalan tehtaisiin.
Freuding huomauttaa lisäksi, että aiemmin Kiina on myynyt droonikomponentteja sekä Ukrainalle että Venäjälle. Sittemmin tilanne on muuttunut.
– Juuri nyt tilanne on, että Kiina käytännössä vie [droonien osia] eksklusiivisesti Venäjälle, ja Ukraina on suljettu ulos markkinoilta, Freuding harmittelee.
