SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan (sd.) mukaan työntekijät viime kädessä varmistavat huoltovarmuuden ja siksi heidän rooliaan kansallisiin kriiseihin varautumisessa on kasvatettava.
Hän toteaa tiedotteessaan, että huoltovarmuuden merkitys on kasvanut ensin koronan ja nyt Venäjän Ukrainassa käymän laittoman hyökkäyssodan vuoksi. Suomen erityispiirre on elinkeinoelämän suuri rooli kriiseihin varautumisessa. Yritykset ovat poolijärjestelmän kautta mukana oman toimialansa huoltovarmuuden ylläpitämisessä. Työntekijät ovat edustettuina Huoltovarmuusneuvostossa.
– On syytä pikaisesti selvittää, miten kunkin toimialan palkansaajat voisivat osallistua pooliyhteistyöhön tai vaihtoehtoisesti suunnitella palkansaajille oma rakenteensa huoltovarmuusorganisaatiossa. Työntekijät viime kädessä työllään tekevät ja varmistavat huoltovarmuuden, eikä saa missään olosuhteissa olla niin, että huoltovarmuusargumenttia käytetään työntekijöitä vastaan ja lakko-oikeuden rajoittamiseen, Eloranta sanoo.
Hän pitää outona, että viime kevään työtaisteluissa kaupan lakon siirtämistä perusteltiin nimenomaan huoltovarmuudella. Työ- ja elinkeinoministeriö siirsi valtakunnansovittelijan pyynnöstä helmikuussa kaupan logistiikan lakkoa kahdella viikolla.
– On huolestuttavaa, että kaupan huoltovarmuus on uhattuna muutaman päivän lakon vuoksi, vaikka sen alkamisesta on lain vaatimusten mukaisesti ilmoitettu kahta viikkoa aikaisemmin. Mieleen saattaa myös tulla se, että huoltovarmuutta käytettiin keppihevosena lakko-oikeuden rajoittamiseen, Eloranta toteaa.
Toinen vaihtoehto lakon siirtämiselle huoltovarmuuteen vedoten saattaa Elorannan mukaan olla se, että työnantajapuolella ei ole osaamista neuvotella lakkorajoista ja suojelutyöstä.
– Tämäkin vaihtoehto on huolestuttava eikä missään nimessä hyväksyttävä syy lakko-oikeuden rajoittamiseen.
– SAK:lainen ammattiyhdistysliike on selvästi ja useasti toistanut lakkotilanteissa, että se on valmis neuvottelemaan lakkorajoista ja huolehtimaan, ettei henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistu uhkaa. Erityisen hyvin tämä tuli selväksi muun muassa ahtaajien lakon aikana, jolloin materiaalikuljetukset Ukrainaan turvattiin, Eloranta huomauttaa.
Vuokratyövoiman käyttö lakon murtamisessa kiellettävä
Eloranta toteaa, että kevään työtaisteluissa nähtiin myös huomattavaa vuokratyövoiman rekrytointia lakonalaisiin töihin.
– Usein nämä vuokratyöntekijät ovat ulkomailta tulleita työntekijöitä, joiden osaaminen ja tieto suomalaisten työmarkkinoiden toiminnasta ja pelisäännöistä on rajoitettua. He ovat usein myös vahvasti työnantajansa antaman informaation varassa.
– Jotta vuokratyöllä ei tosiasiallisesti rajoiteta lakko-oikeutta, olisi Suomessa säädettävä usean Euroopan maan tapaan vuokratyövoiman käytön kielto lakon alaisiin töihin. Tämä selventäisi tilannetta ja tekisi selväksi pelisäännöt lakkotilanteessa. Lakko-oikeus on työntekijöiden perusoikeus, ja sitä tulee vahvasti kunnioittaa eikä rapauttaa epämääräisillä ja läpinäkymättömillä perusteilla, Eloranta sanoi SAK:n edustajiston kokouksessa torstaina.
