SAK:n hallitus kritisoi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaa.
– Hyvälläkään tahdolla luettuna siellä ei kuulu työntekijöiden ääni. Tavoitteissa korostuu enemmän työnantajan vallan kasvattaminen sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ja edunvalvonnan heikentäminen kuin työllisyyden, työhyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa.
Eloranta huomauttaa, että hallituksen kielenkäytössä hämärretään tahallaan sanojen todellista merkitystä. Hänen mukaansa ”on suorastaan irvokasta puhua ihmisten auttamisesta takaisin työelämään, kun todellisuudessa työntekijän asemaa heikennetään ja sosiaaliturvaa leikataan rajusti”.
– On myös vaikea ymmärtää, miksi tavoitteet ja keinot vievät vastakkaisiin suuntiin. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistaminen heikentävät työllisyyttä, vähentävät työnteon kannusteita ja rankaisevat osa-aikaisen työn vastaanottamisesta. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on onneton teko aikana, jolloin ihmisten osaamiseen on panostettava täysillä.
SAK:n puheenjohtajan mielestä keikkaukset ja heikennykset ”on kirjoitettu suoraan hallitusohjelmaan ja tahti niiden toteutukselle on nopea. Eloranta sanoo, että aito ja huolellinen kolmikantainen valmistelu on näissä aikataulu- ja lopputulosraameissa käytännössä mahdotonta.
– Hallitus sanelee lopputuloksen työnantajien suosiollisella siunauksella. Lopputuloksena vastakkainasettelu lisääntyy, jännitteet työmarkkinoilla kasvavat ja luottamus osapuolten välillä heikkenee. Vaikea nähdä, että tämä olisi koko suomalaisen yhteiskunnan etu.
SAK:n hallitus paheksuu, että ensi töikseen maan hallitus pyrkii rajoittamaan lakko-oikeutta nopealla aikataululla. Elorannan mielestä nopealla ja ylimalkaisella valmistelulla pyritään rajoittamaan lakko-oikeutta, jonka jälkeen hänen mukaansa ”käydään muiden oikeuksien ja etujen kimppuun”.
Hän sanoo, että kolmikantaisen valmistelun ollessa näennäistä on palkansaajaliikkeen valmistauduttava esittämään näkemyksensä muilla tavoin. SAK:n hallitus päättikin kokouksessaan aloittaa järjestöllisen toimintavalmiuden kohottamisen.
– Jäsenistön tiedon tarve tulevista uudistuksista on suurta, ja ne ovat herättäneet paljon huolta ammattiliittojen jäsenten keskuudessa. Tarvetta yhteisen keskustelun ja tilannearvion tekemiselle on paljon.