Syväväärennöksiä hyödyntävät huijaukset ovat yleistyneet Suomessa, kertoo liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.
Kehittynyt tekoäly tekee huijauksista entistä vaikeammin tunnistettavia ja lisää riskiä merkittäviin taloudellisiin menetyksiin.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan rikolliset esiintyvät yhä useammin toimitusjohtajina tai muina vaikutusvaltaisina henkilöinä hyödyntäen väärennettyä kuvaa ja ääntä. Huijauksissa käytetään esimerkiksi videopuheluja, joissa henkilön kasvot ja puhe on manipuloitu näyttämään aidolta.
Huijauksissa vedotaan usein kiireellisiin tilanteisiin, kuten yrityskauppoihin, ja pyritään saamaan uhri luovuttamaan arkaluonteisia tietoja tai tekemään rahansiirtoja.
Lisäksi uhreja voidaan painostaa allekirjoittamaan virallisilta vaikuttavia asiakirjoja, kuten salassapitosopimuksia.
– Tekoälyn avulla luodut syväväärennökset tekevät toimitusjohtaja- ja sijoitushuijauksista entistä uskottavampia, joten organisaatioiden on syytä suhtautua kiireeseen, salassapitovaatimuksiin ja poikkeaviin toimintatapoihin erityisen varovaisesti ja varmistaa asiat henkilökohtaisesti, kertoo tietoturva-asiantuntija Roni Kokkola tiedotteessa.
Huijauksen tunnistaminen on entistä vaikeampaa
Teknologian kehittyminen vaikeuttaa huijausten havaitsemista. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan nykyisillä työkaluilla voidaan tuottaa hyvin realistista kuva- ja äänimateriaalia, mikä heikentää perinteisten tunnistuskeinojen tehoa.
Huijauksissa voidaan myös vedota teknisiin ongelmiin, kuten videoyhteyden häiriöihin, ja siirtää keskustelu kirjalliseen muotoon. Tämä voi vähentää mahdollisuuksia arvioida viestin aitoutta.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus korostaa, että epäilyttävissä tilanteissa henkilöllisyys on syytä varmistaa luotettavalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi suoraa yhteydenottoa henkilöön, jonka nimissä viesti on lähetetty, tai tapaamista kasvokkain.
Taustalla on laajempi muutos, jossa generatiivinen tekoäly on tuonut aiemmin harvinaiset syväväärennökset helposti saataville. Tämä nostaa kynnystä erottaa aito viesti väärennöksestä ja siirtää vastuuta entistä enemmän vastaanottajalle.
LUE MYÖS:
Käytetäänkö kotiverkkoasi rikoksiin? Poliisi voi ottaa yhteyttä