Generatiivinen tekoäly muuttaa tapaa käyttää uutisia myös Suomessa. Samalla uutismedian on ansaittava paikkansa yleisön arjessa yhä uudelleen tilanteessa, jossa ihmiset odottavat journalismilta aiempaa enemmän merkityksellisyyttä, hyödyllisyyttä ja omaan elämään liittyviä sisältöjä, selviää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2026 -kyselytutkimuksesta.
Raportti osoittaa laajemman muutoksen suomalaisten suhteessa uutisiin. Ihmiset eivät hylkää uutisia, mutta suhtautuvat niihin aiempaa valikoivammin. Monet haluavat vähemmän uutisia, mutta enemmän itselleen merkityksellistä ja omaan arkeen kytkeytyvää sisältöä.
Tulosten mukaan uutismedian on ansaittava paikkansa yleisön arjessa yhä uudelleen tilanteessa, jossa uutiset joutuvat kilpailemaan ihmisten ajasta entistä kovemmin.
– Kun mediaympäristö muuttuu nopeasti, muuttuvat myös yleisöjen tottumukset. Tärkein pääoma uutismedialle on vahva yleisösuhde ja palvelu, joka vastaa aidosti käyttäjien tarpeisiin, sanoo mediayhtiö Sanoma Media Finlandin vanhempi tuotepäällikkö Antti Karvanen Suomen maaraportissa.
Tekoäly ei ainakaan toistaiseksi korvaa perinteisiä medioita
Tekoälyn kehittyminen on herättänyt laajaa huolta siitäkin, tuleeko se viemään työt toimittajilta. Suomessa tekoäly-chatbotit eivät toistaiseksi korvaa perinteisiä uutislähteitä, vaan täydentävät niitä. Käyttäjät arvostavat erityisesti mahdollisuutta kysyä tarkentavia kysymyksiä, saada uutisista yhteenvetoja sekä käännöksiä eri kieliltä.
Tekoäly voi nopeuttaa tiedon saamista, mutta samalla tarve luotettavalle tulkinnalle ja taustoittamiselle korostuu.
– Tekoälyä käyttävät eivät ainakaan vielä ole uutisia vältteleviä ihmisiä – päinvastoin. Kyse on usein kaikkein aktiivisimmista uutisten seuraajista. Tämä tekee tekoälystä uutismedialle samanaikaisesti sekä mahdollisuuden että riskin, toteaa raportin kirjoittanut journalistiikan tutkijatohtori Ville Manninen Jyväskylän yliopistosta.
Suomessa tekoäly-chatbottien käyttö uutislähteenä on vielä kansainvälisesti vähäistä, mutta kasvussa. Viisi prosenttia suomalaisista kertoo käyttäneensä tekoäly-chatbotteja uutislähteenä edeltävän viikon aikana, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli kolme prosenttia.
Yhä useampi maksaa verkkouutisista
Tutkimuksen mukaan tekoälyn käyttäjät ovat uutismedian kannalta kiinnostava ryhmä. Suomessa tekoäly-chatbotteja uutisiin käyttäneistä 43 prosenttia kertoo maksaneensa verkkouutisista viimeisen vuoden aikana, kun kaikista suomalaisvastaajista verkkouutisista maksaneita on 23 prosenttia.
Lähes kolmannes suomalaisista kertoo välttelevänsä uutisia ainakin toisinaan. Uutisten välttely ei kuitenkaan tarkoita uutisista luopumista. Tutkimuksen mukaan myös aktiivisesti uutisia välttelevät suomalaiset maksavat verkkouutisista lähes yhtä yleisesti kuin muutkin. Tämä viittaa siihen, että moni haluaa hallita paremmin suhdettaan uutisiin ja valita itse, millaista sisältöä seuraa ja milloin.
Samalla uutisista maksaminen jatkaa Suomessa kasvuaan, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellista. Suomalaiset kuuluvat edelleen verkkouutisista maksamisessa tutkimuksen kärkijoukkoon.
Luottamus mediaan pysyy korkealla
Suomalaisten luottamus uutisiin on edelleen kansainvälisesti erittäin korkealla tasolla, vaikka luottamus on pitkällä aikavälillä hienoisessa laskussa. Luottamuksen ylläpitämisestä ja vahvistamisesta on tullut uutismedialle yhä tärkeämpi strateginen kysymys.
Suomalaisten luottamus tunnettuja uutisbrändejä kohtaan on edelleen vahvaa: esimerkiksi Yleen luottaa 83 prosenttia suomalaisista ja MTV:n uutisiin 81 prosenttia vastaajista.
Kauppalehteen luotti 78 prosenttia ja Helsingin Sanomiin 77 prosenttia suomalaisista. Iltapäivälehtiin eli Iltalehteen ja Ilta-Sanomiin luotti 66 prosenttia suomalaisista. Verkkouutiset ei ollut mukana vertailussa.
Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimus vertaa uutisten käyttöä 48 maassa. Suomessa kyselyyn vastasi alkuvuonna 2026 yhteensä 2 043 henkilöä. Tutkimuksen Suomen osuuden rahoitti Media-alan tutkimussäätiö, ja raportin toteuttivat Jyväskylän yliopiston journalistiikan tutkijatohtori Ville Manninen ja professori Mikko Villi.
LUE MYÖS:
Viekö tekoäly toimittajien työpaikat? Tässä suurimmat uhat