Sairaaloiden ja päivystysverkon tiivistämisestä ehdotuksensa laatinutta työryhmää on arvosteltu julkisuudessa erilaisten vaikutusarvioiden puutteesta. Myös sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) on kommentoinut ehdotusta medialle korostamalla, että se on tehty ”täysin ilman nykytilanteen syvällisempää analyysia ja eri vaihtoehtojen vaikutusarviointeja” ja että ”työryhmän esitys on puhtaasti virkahenkilöiden näkemys”.
Ministerin on tulkittu halunneen ottaa etäisyyttä selvityksen johtopäätöksiin.
Verkkouutisten Asiakysymys-videohaastattelussa vieraillut työryhmän puheenjohtaja Petri Virolainen sanoo, että työryhmän toimeksianto perustui nimenomaan lääketieteelliseen näkökulmaan eikä ryhmältä edellytettykään kattavia vaikutusarviointeja erilaisista vaihtoehdoista. Hän korostaa, että työryhmän asiantuntemus kytkeytyy juuri sote-palvelujen järjestämiseen ja erikoissairaanhoidon ja päivystysten sektorille.
– Tämä (ehdotus) on tehty puhtaasti lääketieteellisestä näkökulmasta. Sairaaloiden sijoittaminen Suomessa on muutakin kuin lääketiedettä. Siihen vaikuttavat aluepolitiikka, elinkeinopolitiikka ja monet muut asiat. Oli tietoinen valinta, että emme tee karttaharjoitusta, vaan teemme laskennallisen mallin siitä, mikä on väestön palvelujen tarve ja mihin henkilöstöresurssimme riittävät, Virolainen kommentoi asiaa.
Virolainen toteaa, että vaikutusten arviointia on ollut tarkoitus syyventää säädösvalmisteluvaiheessa, mikä on kirjattu myös raporttiin.
Kattavia vaikutusarvioita teiltä ei oletettukaan?
– Ei kattavia vaikutusarvioita oletettu. Toki olemme käyneet hyvin paljon dataa läpi ja katsoneet tätä nimenomaan potilasturvallisuudesta, henkilöstön riittävyysnäkökulmasta ja siitä näkökulmasta, minkälaisia henkilöstömuutoksia näillä ehdotuksilla olisi. Pääajuri koko tälle työlle on ollut henkilöstön ja osaamisen turvaaminen niissä toiminnoissa, joita meillä kullakin alueella on, Virolainen painottaa.
Työryhmä ehdottaa raportissaan, että tulevaisuudessa Suomessa olisi viisi yliopistosairaalaa sekä 5– 8 keskusairaalaa, joissa olisi laaja, ympärivuorokautinen päivystys. Ellei hyvinvointialueella olisi näistä jompaa kumpaa, siellä toimisi akuuttisairaala, jossa ei olisi ympärivuorokautista leikkaussalitoimintaa, synnytyksiä eikä tehohoitoa. Tämä on herättänyt julkisuudessa tunteikasta keskustelua siitä, kuinka kattavia palveluja jatkossa milläkin hyvinvointialueella tulisi olemaan.
– Varmasti thän liittyy hyvin paljon aluepoliittisia intohimoja, myöntää Virolainen.