Aiemmin uskottiin, että sähkön hinta voisi laskea vuosikymmenen loppuun mennessä. Näin ennusti muun muassa viime vuonna Tampereen yliopistosta valmistunut opinnäytetyö. Nyt on kuitenkin alkanut kuulua myös erilaisia ääniä.
Norjalainen energia-alan konsulttiyritys Thema Consulting Group uskoo, että sähkön hinta lähtee nousuun, kun kuljemme tämän vuosikymmenen loppua kohden. Konsulttiyrityksen ennusteen mukaan vuoteen 2024 verrattuna sähkön hinta nousisi vuonna 2026 mennessä kahdeksan prosenttia. Asiasta kirjoitti Tekniikka & Talous -lehti.
Kasvu kiihtyisi, mitä lähemmäs vuosikymmenen taitetta kuljemme. Vuonna 2030 sähkön hinta nousisi 46 prosenttia vuoden 2024 tasosta ja vuonna 2035 sähkön hinta olisi 50 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2024.
Prosentuaalisesti korotus kuulostaa suurelta, mutta euroiksi ja senteiksi muutettuna luvut ovat maltillisemmat. Vuonna 2026 suomalainen kuluttaja maksaa sähkön käytöstä 6,22 senttiä kilowatti tunnilta, vuonna 2030 8,48 senttiä kilowattitunnilta ja vuonna 2035 8,68 senttiä kilowattitunnilta.
Samanlaista viestiä on antanut yrityksistä muun muassa Wärtsilä. Yhtiö on varoitellut paitsi korkeista hinnoista, mutta tuulivoimaan nojaavan sähköntuotannon suuresta vaihtelusta.
Fingridin markkinajohtaja Antti Keskisen mukaan luvut kuulostavat mahdollisilta. Vaikka tällä hetkellä futuurit näyttävätkin siltä, että lasku olisi nousua todennäköisempi.
– Seuraavan viiden vuoden ajan sähkön hintafutuurit näyttävät tasaiselta. Futuurit lupaisivat sähkön hinnalle jopa hienoista laskua, Keskinen sanoo Verkkouutisille.
– Ennusteen epävarmuus kasvaa, mitä pidemmälle mennään. Prosentuaalinen kasvu kuulostaa suurelta. Mutta vuosikymmenen lopun hinnat eivät ole kuitenkaan kovinkaan suuria, kun vertaamme niitä hintoihin, joita koimme energiakriisin aikoihin.
Suomessa ja yleisestikin Pohjoismaissa sähkö on halpaa verrattuna sähkön hintaan Etelä-Euroopassa. Thema Consulting Groupin ennusteen mukaan sähkön hinnan nousu johtuu osin siitä, että EU:n päästökauppamekanismi muuttuu. Se nostaa sähkön hintaa etenkin Keski-Euroopassa, mutta sillä on vaikutuksia myös pohjoismaiseen sähkön hintaan.
Sähkönkulutus kasvattaa suomalaisten sähkölaskua
Toinen merkittävä syy kohonneen sähkön hinnan taustalla on kohonnut sähkönkulutus. Datakeskukset ja vetylaitokset tarvitsevat paljon sähköä, mikä lisää sähkönkulutusta.
– Kysyntä ja tarjonta vaikuttavat sähkön hintaan. Jos kysyntä kasvaa, mutta emme saa uutta tuotantoa tarkoittaa se sitä, että tarjonnasta tulee niukkuutta ja se nostaa sähkön hintaa, Keskinen sanoo.
Keskinen muistuttaa, että Suomi on pärjännyt vaikeassa tilanteessa hyvin.
– Viimeisten vuosien aikana meille on tullut paljon uutta tuotantoa, kun Olkiluoto 3 aloitti tuotantonsa ja olemme saaneet paljon uutta tuulivoimaa.
Suomen irtautuminen venäläisestä sähköstä aiheutti shokin sähkömarkkinoille. Samalla meiltä hävisi iso joustovara, jonka venäläinen sähkö Suomelle tarjosi. Suomi on selvinnyt tilanteesta hyvin esimerkiksi panostamalla tuulivoimaan ja rajasiirtoyhteyksiin muihin Pohjoismaihin.
Rajasiirtoyhteydet vahvistuvat entisestään, kun uusi rajasiirtoyhteys Ruotsin ja Suomen välillä saadaan käyttöön vuoden vaihteessa.
– Pohjoiseen rakennettava Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys lisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia noin 800–900 megawattia. Uusi siirtoyhteys valmistuu vuoden 2025 aikana. Saamme lisää kapasiteettia ja lisää siirtokykyä. Suunnittelemme koko ajan muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa, mihin suuntaan yhteyksiä pitää kasvattaa, Antti Keskinen sanoo.
